Henkilökohtaiset työkalut
Hamalainen ahti.jpg

Ahti Hämäläinen (1913–1987) – työtä lääkärinä kansanterveystyön, lääkärinammatin ja yhteiskunnan hyväksi

Arno Forsius

Kirjoitus perustuu Kyminlaakson (nyk. Päijät-Hämeen) Lääkäriseuran vuosikokouksessa Lahden Seurahuoneella 23.1.1988 esittämiini muistosanoihin.

Julkaistu aiemmin: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/hamalain.htm

Ahti Allan Lennart Hämäläinen (aik. Lohi) syntyi Rautalammilla 9.3.1913 kansakoulunopettajien Matti Lohen ja Ida Eufemia (Mia) Wesslinin lapsena, ja hän kuoli Asikkalan Vääksyssä 8.1.1987, pari kuukautta ennen 74-vuotispäiväänsä.

Ahti Hämäläinen kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta vuonna 1932. Hän aloitti heti lääkärin opinnot Helsingin yliopistossa, suoritti medikofiilitutkinnon vuonna 1934 ja lääketieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1936. Näihin aikoihin hän otti itselleen isänsä aikaisemman sukunimen. Kalliolan Ylioppilaskodissa asuessaan Ahti Hämäläinen osallistui työkeskuksen sosiaaliseen toimintaan ja vuonna 1938 hän oli Suomen Kulttuurirahaston asiamiehenä.

Sotavuodet katkaisivat useaan otteeseen Ahti Hämäläisen opiskelun, ja hän sai toimia sodan aikana pataljoonan-, divisioonan- ja sotasairaalan lääkärinä, lääkintäjoukkueen johtajana, lääkintäkomppanian päällikkönä sekä rintamasairaalan lääkärinä. Karjalan kannaksella sotasairaalan lääkärinä vuonna 1944 ollessaan Ahti Hämäläisellä oli merkittävä osuus jatkosodan aikana esiintyneen malariaepidemian toteamisessa. Sodan jälkeen hän oli vielä puolisen vuotta Mikkelin sotavammapoliklinikan lääkärinä. Vuonna 1943 hänet ylennettiin lääkintäkapteeniksi ja lääkintämajurin arvon hän sai vuonna 1968.

Pian rauhan tultua Ahti Hämäläinen avioitui sairaanhoitaja Kaarina Elina Pekin kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta, yksi poika ja neljä tyttöä. Ahti Hämäläisen harrastuksia olivat musiikki, kirjallisuus ja valokuvaus. Saatuaan opintonsa päätökseen Ahti Hämäläinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1946. Jo ennen valmistumistaan hän aloitti työn Harjavallan piirisairaalassa osastonlääkärinä ja toimi tässä tehtävässä vuoteen 1948 saakka. Samanaikaisesti hän hoiti paikkakunnalla äitiys- ja lastenneuvolan lääkärin sekä koululääkärin tehtäviä.

Vuonna 1948 Ahti Hämäläinen teki elämänuransa suuntaa muuttaneen ratkaisun ja aloitti työnsä kunnanlääkärinä Kärkölässä. Näihin aikoihin hän joutui uurastamaan suhteellisen pienessä ja terveydenhuollon kannalta varsin vaatimattomasti kehittyneessä kunnassa. Ahti Hämäläinen opiskeli jatkuvasti lääketiedettä ja erityisen kiinnostunut hän oli Keski-Euroopassa harjoitettavasta praktiikasta, jota hän seurasi saksankielisten, käytännön lääkärin toiminnasta kertovien aikakauslehtien välityksellä.


Varsin pian Ahti Hämäläisen vastaanotolla käyvien potilaiden määrä lisääntyi huomattavan suureksi lähikunnista ja varsin kaukaakin tulleiden avunhakijoiden johdosta. Hänellä oli avoin katse ja luottamusta herättävä kyky kuunnella ja käsitellä sairaita. Suureksi paisunut praktiikka pakotti Ahti Hämäläisen kiinnittämään erityistä huomiota kunnanlääkärin työskentelyoloihin ja niiden parantamiseen. Yhdessä puolisonsa kanssa hän järjesti vastaanottonsa silloisissa oloissa esimerkilliseen kuntoon. Tutkimusvälineistö oli korkeatasoinen, potilaskortisto oivallisessa järjestyksessä ja silloin harvinainen ajanvaraus hyvin toimiva. Tutustuin Ahti Hämäläiseen vuonna 1954, jolloin sain häneltä vasta valmistuneena lääkärinä Kärkölän kunnanlääkärin sijaisena toimiessani arvokkaita neuvoja kunnanlääkärin tehtävistä ja potilaiden hoitamisesta maaseudun oloissa.

Ahti Hämäläinen valittiin vuonna 1959 Mäntsälän II kunnanlääkärin virkaan. Yleislääketieteen erikoislääkärin oikeuden hän sai vuonna 1971 ja kansanterveyslain voimaan tullessa vuonna 1972 hän siirtyi Mäntsälän kunnan terveyskeskuksen johtavaksi lääkäriksi. Tätä tehtävää hän hoitikin vuonna 1976 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

Mäntsälässä toimiessaan Ahti Hämäläinen joutui mukaan lukuisiin luottamustehtäviin sekä ammatillisissa järjestöissä että niiden ulkopuolella. Kunnanlääkäriyhdistyksen johtokunnan jäsenenä hän oli vuosina 1965–1973 ja yhdistyksen kunniajäseneksi hänet valittiin vuonna 1974. Suomen Lääkäriliiton toimintaan hän osallistui kunnanlääkärien asemaa ja työolosuhteita tutkivan toimikunnan jäsenenä vuosina 1962–1964, avohoidon toimikunnan jäsenenä vuosina 1964–1968, työvaliokunnan jäsenenä vuosina 1966–1974, hallituksen jäsenenä vuosina 1967–1974 ja valtuuskunnan jäsenenä vuosina 1971–1974. Hän oli myös Suomen lääkäriliiton edustajana lääkintöhallituksen valtakunnallista kansanterveystyön suunnitelmaa valmistelevan toimikunnan jäsenenä vuonna 1971.

Mainittujen luottamustehtävien lisäksi Ahti Hämäläinen oli seutukaavaliiton sairaalatutkimusta valvovan toimikunnan jäsen vuosina 1967–1970, Kansallisen Kokoomuspuolueen terveydenhoitopoliittisen valiokunnan ja sen työryhmän jäsen vuosina 1969–1970 sekä Suomen Mielenterveysseuran huoltotoimistojen toimintaa selvittelevän työryhmän jäsen vuosina 1970–1972. Kyminlaakson Lääkäriseuran johtokunnan jäsenenä hän oli vuosina 1967–1969. Mäntsälän sairausvakuutustoimikunnan jäsenenä hän oli vuosina 1964–1968 ja 1972–1976. Seurakuntaelämään Ahti Hämäläinen osallistui Mäntsälässä kirkkoneuvoston jäsenenä vuosina 1961–1974, sen varapuheenjohtajana vuosina 1965–1974, kirkkovaltuuston jäsenenä vuosina 1963–1974 sekä Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton hallituksen jäsenenä vuosina 1972–1975.

Eläkkeelle siirryttyään Ahti Hämäläinen muutti vuonna 1976 asumaan Asikkalan Vääksyyn. Täällä hän ryhtyi pitämään yksityisvastaanottoa, jolla kävi paikkakunnan asukkaiden lisäksi suuri määrä hänen monivuotisia potilaitaan eri puolilta Suomea. Myös Asikkalassa Ahti Hämäläisen osaksi tuli joukko luottamustehtäviä. Hän oli Asikkalan-Padasjoen kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan jäsen vuosina 1977–1980, ja lisäksi hän oli useita vuosia Asikkalan kunnanvaltuuston varajäsen vuodesta 1981, Asikkalan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen vuodesta 1979 ja Päijät-Hämeen sydäntautipiirin piirihallituksen jäsen vuodesta 1978.

Vääksyssä asuessaan Ahti Hämäläinen saattoi jälleen osallistua aktiivisesti Kyminlaakson Lääkäriseuran toimintaan ja musiikin ystävänä hän kävi puolisonsa kanssa usein Lahdessa konserteissa. Ahti Hämäläinen sai elämänuransa aikana ottaa vastaan useita kunnianosoituksia. Kunnia- ja ansiomerkeistä hänelle myönnettiin VR 4 vuonna 1940, VR 4 tlk vuonna 1943, SL R1 vuonna 1970, SPR:n hop. am. vuonna 1955 ja Suomen lääkäriliiton pronssinen plaketti vuonna 1973 sekä Kansallisen Kokoomuspuolueen I lk harr. m. vuonna 1974. Lääkintöneuvoksen arvon Ahti Hämäläinen sai vuonna 1976. Erityisesti hän arvosti Konrad ReijoWaaran palkintoa, joka myönnettiin hänelle Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin 100-vuotisjuhlien yhteydessä marraskuussa 1981.

Kirjoitus on siirretty kotisivuille heinäkuussa 2010.

Kirjallisuutta ja lähteitä

  • Suomen lääkärit – Finlands läkare 1952, 1962, 1967, 1977, 1982, Suomen Lääkäriliitto. Kirjoituksen valokuva on vuoden 1967 laitoksesta.
  • Keskusteluja Ahti Hämäläisen kanssa vuosina 1954–1986.