Henkilökohtaiset työkalut

(s. 1952)

Anneli Kokkonen kuvaa tietään taiteilijaksi ”vaihtelevaksi”. Hän maalasi ja piirsi 7-vuotiaasta lähtien isän opissa, ja tuli mm. koulujen välisessä valtakunnallisessa kilpailussa kolmanneksi. Aikuisena maalaamisessa on ollut taukoja mm. työn ja pienten lasten vuoksi. Vuodesta 1990 lähtien hän on maalannut ja piirtänyt melkein koko ajan, ja löysi naivismin 1992.

Kokkonen maalaa maisemia ja kukkia öljyvärein, samoin naivistisia historiaa tihkuvia tauluja. Karikatyyppisiä muotokuvia hän maalaa akvarellivärein. Töitä on kertynyt noin 100.

Tavoitteenaan hän sanoo olevan: ”Oppia uutta, päästä ulkomaille arvostettuihin näyttelyihin. Haluan viedä suomalaista elämänmenoa naivistisesti myös muihin kuin skandinaavisiin maihin. Talven pimeimpinä aikoina olisi ihanaa maalata valoisammassa ja lämpimämmässä maassa. Tutustua samalla paikallisiin ihmisiin ja opetella kieltä.”

Päijäthämäläisyys merkitsee Kokkoselle suomalaisuutta, jäyhyyttä, juurevuutta ja historiaa. Siinä ilmenevät ihmisten valinnat elämässään syineen ja seurauksineen.

Julkinen toiminta



Naivistisen maalauksen tuntiopettaja Harjulan kansalaisopistossa 2001-2003.
Graafisen viestinnän kuvitusjakson sivutoiminen tuntiopettaja Koulutuskeskus Salpauksessa 2009, 2010.
Yksityisnäyttelyitä Lahdessa mm. 1993 Häme-Galleriassa ja 2002 Galleria Aleksissa.
Yhteisnäyttelyitä: Naivistit Iiittalassa 2010, Sanomatalo 2009, Kaapelitehdas 2008, Naisen Nauru 1995 ja Lahden kaupunki 1990 ja 1991.
Harjulan Setlementissä Lahdessa naivistinen taulu Harjulan setlementin toiminnasta.
Jurytettyjä yhteisnäyttelyitä: Naivistit Iittalassa 2011 ja 2010, Savonlinnan maakuntamuseo 2011, Sanomatalon Mediatori 2009, Kaapelitehdas 2008, Naisen Nauru 1995 ja Lahden kaupunki 1990 ja 1991.