Henkilökohtaiset työkalut

Johan, Karl Fredrik ja Wilhelm Björkstén – isä ja kaksi poikaa kappalaisena Hollolassa 1700- ja 1800-luvulla

Arno Forsius

Hollolan seurakunnassa oli 1700- ja 1800-luvulla peräkkäin kolme Björkstén -nimistä kappalaista, isä Johan sekä hänen poikansa Karl Fredrik ja Wilhelm. Tässä kirjoituksessa kerrotaan näistä kappalaisista ja heidän perhekuntiensa vaiheista.


Björksténin suvun esivanhemmat

Björksténin suvun suomalainen haara on sukuperinteen mukaan lähtöisin Hollolasta. Sen kantaisä on Kaarle XII:n aikana Liivinmaalta Suomeen tullut Erik (Erich) Birkenstein tai Biörcksten. Tämän niminen sotilas oli Uudenmaan ja Hämeen läänin kahdennusratsuväkirykmentissä korpraalina sen perustamisen aikaan 5.7.1700, majoitusmestarina 6.11.1700, kornettina 2.2.1701 ja luutnanttina Rajajoen taistelun jälkeen 10.7.1703. Hän haavoittui vakavasti Raudun luona 11.9.1705. Siellä häneen osui kolme kuulaa, joista kaksi saatiin poistetuksi mutta yksi jäi rintaan. Hänet siirrettiin 24.10.1709 Uudenmaan varsinaiseen ratsuväkirykmenttiin.

Seuraava lainaus on sotaoikeuden asiakirjoista:Heinäkuussa 1713, jolloin armeija alkoi perääntyä ja tämän [Erik Biörckstenin] vaimo ja lapset olivat pakotettuja pelastautumaan metsään, jonka paon aikana tämän 4 pientä lasta oli joutunut metsässä eksyksiin äidistään. Ja koska rykmentti sattui kulkemaan sen [paikan] ohi, on hän majuri [Henrik Johan] Knorringin luvalla mitä pikimmin ratsastanut [sinne] löytääkseen lapset jälleen, mutta se ei tapahtunut niin pian, vaan hän joutui viipymään [siellä] noin 13 päivän ajan, ennenkuin hän tuli takaisin komppaniaan. Sitten hän palasi rykmenttiin, ja koska minun [rykmentinpäällikkö Anders Erik Ramsay] mielestäni hänen rikkomuksensa ei ollut niin suuri, että hänen olisi sen vuoksi menetettävä virkansa, varsinkin kun hän oli niin uuttera ja hyvä upseeri, ojensin minä häntä sen johdosta ja päästin hänet pois arestista suorittamaan palveluaan kuten aikaisemmin.

Erik Biörcksten tuomittiin kuitenkin kuolemaan rykmentistä poistumisensa johdosta, mutta hänet armahdettiin ja alennettiin sotamieheksi. Myöhemmin hänet ylennettiin jälleen korpraaliksi.

Erik Biörcksten pyysi eroa syyskuussa 1716 ja sen jälkeen hän näyttää olleen rauhan tuloon asti aluepäällikkönä Tornion rajalla. Talonpoikaisvartio, jonka johtajana hän oli, kävi 6.12.1716 urhoollisesti kasakkajoukon kimppuun ja ajoi kasakat pakosalle, surmaten heistä melkein jokaisen.

Erik Biörcksten omisti Helsingin pitäjässä Fastbölen ratsutilan, jonka hän myi 20.4.1722. Hän lähti pian rauhan tultua Liivinmaalle. Hän ja hänen vaimonsa olivat elossa vielä vuonna 1732, mutta olivat kuuleman mukaan vuonna 1740 jo kuolleita.

Hollolan nimismies Johan Björkstén

Hollolassa asunut veronkantaja ja nimismies Johan Björkstén (1699–1765) oli erittäin todennäköisesti yksi Erik Biörckstenin pojista. Johan Björkstén oli ainakin vuosina 1727–1732 vuokraajana Pyhäniemen Alestalossa, jonka omisti tuolloin Hollolan kirkkoherra Gustaf Berner. Björkstén oli ensin kruununnimismies H. J. Gestrinin verokirjurina ja myöhemmin nimismiehenä ja veronkantajana Hollolassa. Björkstén solmi vuonna 1739 avioliiton Ulrika Bernerin (1702–1769) kanssa, joka oli kirkkoherra Bernerin tytär toisesta avioliitosta Anna Carstenian kanssa. Johan Björksténillä ja Ulrika Bernerillä oli neljä lasta, Petter (1740–1803), Johan (1744–1809), Ulrika (1746–1812) ja Juliana (1749–1826). Avioliittonsa perusteella Björksténistä tuli vuonna 1739 Alestalon osaomistaja ja samana vuonna hän osti myös tilan muut osuudet. Hän kuoli vuonna 1765.

Petter (Petrus) Björkstén (1740–1803) kirjattiin ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1759. Hän oli Turun hovioikeuden auskultantti vuodesta 1764 ja sen jälkeen maanjako-oikeuden sihteeri. Hän oli naimaton. Hänestä tuli isänsä kuoltua Pyhäniemen Alestalon omistaja yhdessä sisarensa Ulrikan ja tämän aviomiehen Mathias Buchtin kanssa.

Johan Björksténistä (1744–1809), joka luki papiksi ja toimi Hollolan seurakunnassa kappalaisena, kerrotaan enemmän jäljempänä.

Ulrika Björkstén (1746–1812) solmi avioliiton Mathias Buchtin (1740–1810) kanssa ja he olivat Alestalon osaomistajia, kuten edellä jo mainittiin. Avioparilla oli kahdeksan lasta. Juliana Bucht avioitui Mäntyharjun kihlakunnankirjurin Fredrik Burgmanin kanssa. Ulrica Bucht oli naimisissa vänrikki Nils Brofeldtin kanssa. Eva Bucht oli naimisissa Lammin nimismiehen Jonas Cavénin kanssa. Johan Fredrik Boucht (1770–1846) oli Hollolan kirkkoherrana 1821–1846. Hän on kirjoittanut väitöskirjanaan vuonna 1792 ensimmäisen historiallisen kuvauksen Hollolasta, otsikkonaAcademisk Afhandling Om Hollola Socken Uti Tavastlan. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli loviisalaisen kauppiaan tytär Anna Maria Borgström ja toinen kuninkaallisen sihteerin tytär Aurora Fredrika Sederholm. Adolf Reinhold Boucht (1779–1826) oli lääkäri.

Juliana Björkstén (1749–1826) solmi avioliiton Gabriel Wilhelm Ytterbergin (1757–1832) kanssa.

Kappalainen Johan Björkstén (Hollolan kappalaisena 1781–1809)

Johan Björksténin ja Ulrika Bernerin poika Johan, joka syntyi vuonna 1744, tuli ylioppilaaksi Turun akatemiaan vuonna 1764 ja vihittiin papiksi vuonna 1767. Hän oli vuodesta 1772 Hollolan pitäjänapulaisen Isak Appelrothin sijaisena, kun tämä ei sairautensa takia pystynyt hoitamaan virkaansa. Björkstén solmi vuonna 1779 avioliiton Eva Magdalena Tuderuksen (1758–1836) kanssa, jonka vanhemmat olivat Saarijärven kappalainen Jakob Tuderus ja Ebba Maria Boisman. Avioparille syntyi 11 lasta. Björkstén valittiin melkein yksimielisesti Hollolan seurakunnan kappalaiseksi vuonna 1781, jolloin kirkkoherrana oli Henrik Hyllén vuodesta 1772 alkaen. Björkstén sai varapastorin (nyk. rovastin) arvon vuonna 1788. Hän kuoli vuonna 1809.

Kirkkoherra Hyllén kuoli vuonna 1804. Hollolan kirkkoherran sijaisena hänen jälkeensä oli pitäjänapulainen David Lönneström. Hyllénin kuoltua tuli ajankohtaiseksi Hollolan laajan kirkkoherrakunnan jakaminen kolmeen osaan. Syyskuussa 1806 annetulla kuninkaallisella päätöksellä asia päätettiin kuitenkin lykätä seuraavaan kirkkoherranvaihdokseen. Jako toteutui lopulta vasta 1860-luvulla.

Avoinna olevan kirkkoherranviran ehdokkaiden asettelu tapahtui tuomiokapitulissa maaliskuussa 1807. Kappalainen Johan Björkstén ei ollut ehdolle asetettujen joukossa, mutta varapastori David Lönneströmiä oli pyydetty neljännelle vaalisijalle. Tuomiokapituli hylkäsi Lönneströmiä koskevan anomuksen, jolloin seurakunta valitti siitä kuninkaalle. Sen jälkeen käytiin Suomen sota vuosina 1808–1809 ja kuninkaan hylkäävä päätös Lönneströmin asettamisesta neljännelle vaalisijalle viipyi pitkään. Silloin oli Venäjän keisarista jo tullut Suomen hallitsija ja Ruotsin kuninkaan päätökseen oli vielä saatava Venäjän keisarin hyväksyminen. Vaali voitiin suorittaa vasta vuoden 1810 lopulla ja sen jälkeen keisari nimitti vuonna 1811 Hollolan kirkkoherraksi Zacharias Cygnaeuksen, joka oli saanut vaalissa toiseksi eniten ääniä.

Johan Björksténin pojista luki papiksi kolme, Jacob Johan (1780–1833), Karl Fredrik (1782–1828) ja Wilhelm (1791–1867). Heistä Karl Fredrik Björkstén oli Hollolan kappalaisena isänsä jälkeen vuosina 1810–1828 ja Wilhelm Björkstén veljensä jälkeen vuosina 1832–1867. Johan Björkstén sekä hänen poikansa Karl Fredrik ja Wilhelm Björkstén asuivat perheineen Parinpellon kappalaistalossa.

Björksténin suku ei jatkunut miesten puolelta kummankaan Hollolassa kappalaisena toimineen pojan jälkeläisistä. Sen sijaan se on jatkunut nykypäivään asti Johan Björksténin muiden poikien kautta jotka olivat Gustaf Magnus (1784–1842), Bror Ulrik (1795–1856), Richard (1798–1875) ja Josef (1800–1859). Heistä ja heidän perhekunnistaan kerrotaan tuonnempana.

Johan Björksténin tyttäristä Johanna Carolina (1786–1789) kuoli lapsena ja Ebba Ulrika (1788–1861) oli naimaton. Eva Jakobina (1789–1865) solmi avioliiton Uudenmaan jalkaväkirykmentin vara-auditöörin (varasotatuomari) Per August Westermarckin (K 1847) kanssa ja Johanna Magdalena (s. 1793) avioitui Hollolan seurakunnan lukkarin Anders Blomgrenin (1800–1854) kanssa.

Kappalainen Karl Fredrik Björkstén (Hollolan kappalaisena 1810–1828)

Johan Björksténin pojista Karl Fredrik Björkstén (1782–1828) kirjattiin ylioppilaana Turun akatemiaan vuonna 1801. Hän toimi opettajana Porvoon alkeiskoulussa vuodesta 1804. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1807. Björkstén valittiin vuonna 1809 Kuopion kaupunkiseurakunnan kappalaiseksi, mutta hän ei ottanut virkaa vastaan, koska hänet valittiin Hollolan kappalaiseksi vuonna 1810.

Karl Fredrik Björkstén solmi avioliiton Sofia Margareta von Hausenin (1794–1876) kanssa, jonka vanhemmat olivat Mukkulan kartanon silloinen omistaja kapteeni Arndt Johan von Hausen ja tämän 1. puoliso Katarina Margareta Krook. Björksténillä ja Sofia Margareta von Hausenilla oli yksi tytär ja kolme poikaa, Sofia Karolina Johanna (s. 1816), Karl Johan Mortimer (1818– n. 1836) Gustaf Teodor (1820–1892) ja Knut Oscar Arndt (1823–1862), jotka jäivät kaikki naimattomiksi.

Vanhin lapsista oli 13 vuoden ikäinen ja nuorin 5 vuoden ikäinen Karl Fredrik Björksténin kuollessa vuonna 1828. Tytär Sofia Karolina Johanna asui myöhemmin Lahdessa. Pojista vanhin, Karl Johan Mortimer, kävi Porvoossa lukiota yhden lukukauden, mutta lähti sitten merille ja kuoli haaksirikossa 18 vuoden ikäisenä. Nuorimmat pojat Gustaf Teodor ja Knut Oscar Arndt olivat upseereita. Knut Oscar Arndt Björkstén tunnettiin kadettivuosinaan siluettimaalarina. Hänen 1840-luvulla maalaamiensa siluettien joukossa on kuvat useista Björksténin suvun jäsenistä ja heidän perhekuntiinsa kuuluvista henkilöistä.

Karl Fredrik Björkstén tuli Hollolan kappalaiseksi isänsä jälkeen vuonna 1811. Hänen aikanaan Hollolan kirkkoherrana oli Zacharias Cygnaeus vuosina 1811–1819 ja tämän jälkeen vuodesta 1821 Björksténin serkku Johan Fredrik Boucht, joka oli kotoisin Hollolasta ja toiminut viimeksi Rautalammin kirkkoherrana. Karl Fredrik Björkstén ei ollut ehdolla kirkkoherran virkaan Cygnaeuksen jälkeen.

Kappalainen Wilhelm Björkstén (Hollolan kappalaisena 1832–1867)

Johan Björksténin pojista Wilhelm Björkstén (1791–1867) oli syntynyt Hollolassa vuonna 1791. Hän sai nimityksen Hollolan kappalaiseksi veljensä jälkeen vuonna 1832. Hän solmi avioliiton Edla Wilhelmina Roschierin kanssa, jonka vanhemmat olivat Pieksämäen nimismies Wilhelm Roschier ja Sofia Erika Lucander. Wilhelm Björksténillä oli kahdeksan lasta, seitsemän tytärtä ja yksi poika. Hän kuoli vuonna 1867 pitkään sairastettuaan. Hän oli saanut halvauksen vuonna 1860, menettänyt silloin puhekykynsä ja tullut vuonna 1865 täysin sokeaksi.

Wilhelm Björksténin tyttäristä vain Edla Olivia (s. 1827) avioitui papin kanssa. Hänen puolisonsa oli Tuuloksen kappalainen ja myöhemmin Petäjäveden kirkkoherra Johan Perenius (1821–1881), joka oli ollut aikaisemmin väliaikaisena pitäjänapulaisena Hollolassa. Sisaruksista Magdalena Charlotta (1829–1893) solmi avioliiton Hollolan ensimmäisen apteekkarin Karl Edvard Waldstedtin (1834–1891) kanssa, Emerentia (Emma) Augusta (S 1835) maanviljelijä Alexander Lindin ja Selma Alexandra (s. 1837) nimismies August Wilhelm Wirzeniuksen (k. 1872) kanssa. Yksi tyttäristä, Aurora Fredrika, kuoli lapsena ja kaksi, Laura Wilhelmina (1824–1886) ja Elvira Sofia (1825–1873), olivat naimattomia. Ainoa poika Elis Epaminondas (1833–1866), joka toimi vt. nimismiehenä, oli naimaton ja kuoli jo 33 vuoden ikäisenä.

Wilhelm Björksténin kappalaiskaudella Hollolassa oli kirkkoherrana hänen serkkunsa Johan Fredrik Boucht vuoteen 1846 saakka ja Karl Gabriel Lyra vuodesta 1849 alkaen. Myöskään Wilhelm Björkstén ei päässyt siirtymään kirkkoherran virkaan sen tultua avoimeksi.

Papiston palkkaus oli hyvin usein erilaisten järjestelyjen kohteena. Kun kappalaisen virka Kärkölässä oli avoinna, esitti Wilhelm Björkstén vuonna 1839, että hänet oikeutettaisiin kantamaan kappalaisen saatavat Uskilan, Hatsinan, Sairakkalan ja Vihatun kylistä, joista ne oli siihen saakka suoritettu Kärkölän kappalaiselle. Björkstén esitti perusteluina, että näistä kylistä käytiin säännöllisesti Hollolassa emäseurakunnan kirkossa ja kirkolliset palvelutkin saatiin aina emäseurakunnasta. Kärkölän kappalainen kävi mainitulla alueella vain kerran vuodessa – saatavainkantomatkalla. Kaiken lisäksi Kärkölän kappalaisen palkkaus oli parempi kuin Hollolan kappalaisen. Kyseiset kylät puolsivat anomusta ja tuomiokapituli hyväksyikin sen. Samankaltaisilla perusteilla Asikkalan kappalainen esitti, että hänet oikeutettaisiin kantamaan kappalaisen saatavat Vesivehmaan ja Kopsuon kylistä. Björkstén ymmärrettävästi vastusti tätä siirtoa, joka toteutui myöhemmin Asikkalan seurakunnan itsenäistyessä vuonna 1848.

Wilhelm Björksténin aikana Hollolan ensimmäinen apteekkari Karl Edvard Waldstedt, joka avioitui Björksténin tyttären kanssa, avasi vuonna 1862 Parinpellon kappalaistalon yhteydessä Hollolan apteekin. Waldstedt sai tilat apteekkiaan varten kappalaisen puustellin lisärakennuksesta, jonka kappalainen pystytti omalla kustannuksellaan tulevaa vävypoikaansa varten. Apteekki toimi Parinpellossa vuoteen 1864 saakka, jolloin se siirrettiin Hollolan kirkonkylään.

Hauhon kirkkoherra Jakob Johan Björkstén

Johan Björksténin vanhimmasta pojasta Jakob Johan Björksténistä (1780–1833) tuli Kangasniemen kirkkoherra vuonna 1821 ja Hauhon kirkkoherra vuonna 1826. Hän solmi avioliiton Johanna Elisabet Tuderuksen (1791–1817) kanssa, joka oli Vihdin kirkkoherran Abraham Wilhelm Tuderuksen ja Hedvig Margareta Pahlmanin tytär. Ensimmäisen puolisonsa kuoltua Jakob Johan Björkstén avioitui kälynsä Gustava Albertina von Hausenin (1796–1837) kanssa, jonka sisar oli avioliitossa Karl Fredrik Björksténin kanssa.

Jakob Johan Björksténin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Mathilda Vilhelmina (1811–1858) meni naimisiin komissiomaanmittari Gustaf Georg Gideon von Beckerin (1801–1850) kanssa. Heidän tyttärensä Olga (1836–1921) solmi avioliiton merikapteeni Pehr Svinhufvudin (1836–1864) kanssa ja oli tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin (1861–1944) äiti.

Jakob Johan Björksténin muut lapset syntyivät toisesta avioliitosta. Näistä Hildur Heloise Amanda (1822–1856) oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen aviopuolisonsa oli Mikkelin lääninsihteeri Anders Vilhelm Solitander (1801–1843). Toinen aviopuoliso oli Viipurin lääninsihteeri Lars Henrik Gustaf Langenskiöld, josta tuli valtioneuvos ja Suomen Pankin tirehtööri.

Jakob Johan Björksténin kolmas tytär Arkadia Emilie (1823–1896) oli huomattava kirjailija, runoilija ja kääntäjä, joka käytti nimimerkkiä e***. Hänet tunnetaan erityisesti kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin pitkäaikaisena ja läheisenä ystävänä. Emilie Björksténin päiväkirjasta on julkaistu otteita ja samoin Runebergin kirjeet hänelle on julkaistu.

Jakob Johan Björksténin pojista Sune Birger Johan af Björkesten (1825–1897, vuoteen 1896 Björkstén), valmistui lakimieheksi, eteni hovioikeudenneuvokseksi vuonna 1869 ja senaatin oikeusosaston senaattoriksi vuonna 1879. Hänet aateloitiin vuonna 1896 nimellä af Björkesten. Hänen pojanpoikansa Sune Gunnar Lorenz af Björkesten (1912–1974) oli Helsingin yliopiston neurokirurgian ylimääräinen professori ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian klinikan ylilääkäri vuosina 1963–1974.

Jakob Johan Björksténin toinen poika Kuno Jakob Olivier (1829–1887), joka sairasti vaikeaa selkävikaa, oli venäjän kielen opettaja. Hän kuoli naimattomana.

Everstiluutnantti ja postimestari Gustaf Magnus Björkstén

Johan Björksténin pojista Gustaf Magnus Björkstén (1784–1842) oli sotilas, viimeksi everstiluutnantti. Hänen puolisonsa oli Augusta Sofia Albertina Uggla Orimattilan Ruhan kartanosta. Gustaf Magnus Björkstén siirtyi vuoden 1809 jälkeen Ruotsiin ja toimi sotilasuralta erottuaan Ystadin postimestarina. Hänen vanhin poikansa Klas Gustaf Richard Björkstén oli myös sotilas ja Tukholman linnan linnanvouti. Tämän poika Josef Teodor Richard Björkstén (1858–1930?) oli kuuluisa tenori ja oopperalaulaja, joka siirtyi Yhdysvaltoihin ja toimi New Yorkissa omistamansa musiikki-instituutin johtajana.

Gustaf Magnus Björksténin lapsista Johan August Ferdinand, Eva Magdalena Henrietta Augusta ja Augusta Eleonora Lovisa palasivat Suomeen. Teodor Carl Magnus kuoli Ruotsissa nuorena kadettikoulussa ollessaan.

Senaattori Bror Ulrik af Björksten (vuoteen 1853 Björkstén)

Johan Björksténin pojista Bror Ulrik Björkstén (1795–1856) oli virkamies, joka palveli monissa senaatin viroissa, viimeksi senaattorina. Hänelle myönnettiin todellisen valtioneuvoksen arvonimi vuonna 1850 ja hänet aateloitiin vuonna 1853 nimellä af Björksten.

Bror Ulrik af Björksten oli avioliitossa Gustava Ulrika Kuhlbergin kanssa, jonka vanhemmat olivat majuri Johan Kuhlberg ja Gustava Magdalena Heidenstrauch. Avioparilla oli kuusi lasta, Johan Alfred, Maria Magdalena, Carl Ulrik, Frans Henrik, Axel Gabriel ja Edvard.

Kauppias ja raatimies Richard Björkstén

Johan Björksténin pojista Richard Björkstén (1798–1875) oli merikapteeni, joka toimi myöhemmin kauppiaana ja raatimiehenä Loviisassa. Hänen aviopuolisonsa oli Vilhelmina Dorotea Unonius, jonka vanhemmat olivat merikapteeni Isak Unonius ja Märta Vendla Göhle. Richard Björksténin perheessä oli neljä lasta, Johan Isak, Gustaf Richard, Vendla Evelina ja Ida.

Johan Isak Björksténistä (1828–1912) tuli lääkäri ja lopuksi vuonna 1878 lääkintöhallituksen lääkintöneuvos. Hänelle myönnettiin arkkiatrin arvonimi vuonna 1896. Hän oli naimisissa Elise Vilhelmina Jakobina Ollongrenin (1835–1905) kanssa. Avioparin kahdeksasta lapsesta on aiheellista mainita voimistelunjohtaja ja kouluneuvos Kristina Elisabeth eli Elli Björkstén (1870–1947). Hän oli kansainvälisesti tunnettu suomalaisen naisvoimistelun uranuurtaja.

Myös Gustaf Richard Björkstén (1830–1868) valmistui lääkäriksi ja hän toimi Helsingin yliopistossa anatomian ohjaajana. Hän hoiti anatomian ja fysiologian professorin virkaa lukuvuonna 1863–1864 ja viimeksi lääketieteellisen tiedekunnan kuraattorin tehtävää vuodesta 1866. Hänen puolisonsa oli Hilda Elfving (1840–1901).

Vendla Evelina (1835–1910) oli avioliitossa filosofian tohtori, lehtori Kristian Gustaf Sucksdorffin (1824–1880) kanssa. Ida (s. 1847) solmi avioliiton merikapteeni Gustaf Edvard Serlachiuksen (1825–1884) kanssa.

Kauppias Josef Björkstén

Johan Björksténin pojista Josef Björkstén (1800–1859) toimi Loviisassa kauppiaana ja varakonsulina. Hänellä oli puolisonsa Maria Magdalena Giösin (1794–1854) kanssa neljä lasta, Magdalena Josefina, Karl Alfred Johan, Georg Reinhold ja Josef Ferdinand. Heistä viime mainittu toimi arkkitehtinä Münchenissä.

Julkaistu aikaisemmin: "Tehliäm mitä tehliäm, muttei ihlan mahlottomia", Hollolan kotiseutukirja XIII: 7–13. Hollolan kotiseutuyhdistys ry, Lahti 1999. Tarkistettu ja lisätty kesäkuussa 2004

Kirjallisuutta

  • Bergholm, A. (toim.): Björkstén. Teoksessa Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja I. Kuopio (1892–1900).
  • Carpelan, T.: Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna 1. Helsingfors 1954.
  • Forsius, A.: Apteekkari Karl Edvard Waldstedt. "Kolmas tolen tekie", Hollolan kotiseutukirja III: 17–24, Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Lahti 1989.
  • Forsius, A.: C. N. Hellenius, O. B. Rosenström ja A. R. Boucht, kolme 1700-luvulla Hollolassa syntynyttä lääkäriä. "Konstit ne on kum pelaa", Hollolan kotiseutukirja X: 5–13, Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Lahti 1996.
  • Forsius, A.: Hollolalainen siluettimaalari Knut Oskar Arndt Björkstén. "Kyl maalima tassii", Hollolan kotiseutukirja V: 10–15, Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Lahti 1991.
  • Forsius, A.: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys Hollolassa ja Lahdessa vuoteen 1865. (Väitöskirja.) Lahden kaupunki. Hämeenlinna 1982.
  • Forsius, A.: Vallasväkeä varjokuvina. Hollolalainen upseerioppilas siluettimaalarina (Knut Oskar Arndt Björkstén). Tuohitorvi, Päijät-Hämeen museoiden äänenkannattaja 1: 10–11, 14, 1980.
  • Gadd, P. E. (utg.): Släktkalender II. Helsingfors 1956.
  • Helén, P.: Bucht-sukua Hollolan Toivolasta ja Uskilasta. "Pannaav voihampaat naulaa", Hollolan kotiseutukirja VII: 50–58, Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Lahti 1993.
  • Härö, E.: Pyhäniemen kartano. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1982: 44–64. Lahti 1982.
  • Kuusi, S.: Hollolan pitäjän historia I–II. II yhdistetty ja korjattu painos. Kukkila (Hollola) 1980.
  • Wasastjerna, O.: Ättar-taflor efter den på Finlands Riddarhus introducerade adeln, I. Borgå 1879.

Useita muita matrikkeleita ja hakuteoksia.

Julkaistu aiemmin: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/bjorkste.html