Henkilökohtaiset työkalut


s. 1877 Sysmä
k. 1949 Helsinki

Kansakoulunopettajaksi valmistunut Elenius työskenteli opettajana Suurkylän koulussa (1900-1919) ja myöhemmin Lahdessa (1920-22). Vuodesta 1922 hän toimi vapaana kirjailijana ja tilapäistoimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton jäsen.

"Tuntuu miltei kohtalon oikulta, että Sysmässä, kaukana meriteistä, syntynyt Emil Elenius tunnetaan suomalaisen kirjallisuuden ansiokkaimpiin kuuluvana saaristolaisten ja merenkävijäin kuvaajana." (Ellilä E. J., 1966)

Tuotanto

Romaanit

Saarelaiskuvia. 1. WSOY 1921.

Saarelaiskuvia. 2. WSOY 1922.

Silkkilaiva. WSOY 1922.

Saaren seikkailija. WSOY 1924.

Saarelais-vallesmanni. WSOY 1925.

Novellit

Penna Merikarhu ynnä muita saarelaisnovelleja. WSOY 1926.

Saarelaistarinoita. WSOY 1976.

Näytelmät ja kuunnelmat

Pirun miekka : runonäytelmä. WSOY 1922.

Saarelaislukkarin ensimmäinen merimatka : kuunnelma. WSOY 1931.

Terveisiä ulkomailta : yksinäytöksinen pila. AAK 1932.

Jääkuolema : kuunnelma. 1938.

Tekstinäyte

Sankari

- Jiikatkaa helkkarin vikkelästi molemmat brammipurjeet!
- Alas jaakari ja kiinni!
- Alas mesaani! Kiinni molemmat brammipurjeet! Kiinni mesaani!
Päämiehen itsensä ääni siten jyrisi kuunarin perällä.
Kaikki seitsemän miestä oli komennettu työhön.
Laivapojat hääräsivät ylimmällä brammiraa´alla. Yhä pimenevää, lunta tupruttavaa mustaa syysillan taivasta vasten näkyivät he vain epäselvinä haamuina. Vielä kerran riuhtaisi myrsky purjeen heidän käsistään riepoteltavakseen. Ankara pauke ja läiske, joka siitä syntyi, lakkasi kuitenkin pian, poikien saatua lopultakin purjeen valtaansa ja käärityksi lujasti raa´alle.
Isolla brammiraa´alla hääri pari vanhempaa miestä.
Keulapuomin nokassa kiikkui miehistä vahvin ja sai meren ja tuulen pieksämästä jaakarista poimeen toisensa perästä käärityksi kiinni puomille.

Saarelaistarinoita, 1976.

Lähteet

  • Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 57.
  • Ellilä, E. J. Itähämäläisiä kirjailijoita 1966, s.20.