Henkilökohtaiset työkalut

Kapellimestari ja säveltäjä Felix Krohn oli Lahden musiikkielämän uranuurtajia. Felix Julius Theofil Krohn syntyi Tampereella 20.5.1898. Hänen isänsä Ilmari Krohn, tuolloin Tampereen Aleksanterinkirkon urkuri, oli niinikään säveltäjä ja tuli tunnetuksi suomalaisen musiikkitieteen pioneerina. Felix siis kasvoi suoraan musiikkiin; hän sai ensimmäiset pianotunnit 8-vuotiaana ja tutustui myöhemmin myös selloon ja trumpettiin. Vuosina 1916-1918 Felix Krohn opiskeli Helsingin musiikkiopistossa (nykyinen Sibelius-Akatemia) jossa hän suoritti sävellysdiplomin 1919. Opinnot jatkuivat parin vuoden ajan Keski-Euroopassa, mm. Berliinin musiikkikorkeakoulussa. Hän antoi Helsingissä 1921 oman sävellyskonsertin ja sai seuraavana vuonna maisterin arvon pääaineenaan musiikkitiede.

Sen jälkeen seurasivat ’vaellusvuodet’ muilla aloilla; Krohn toimi liike-elämässä mm. ravintola-alalla. Töiden lomassa hän kuitenkin johti mieskuoroja, sävelteli sekä toimi ajoittain opettajana Viipurin musiikkiopistossa, jonne hän palasi liike-elämän jätettyään. Ennen jatkosodan syttymistä Krohn valittiin opiston rehtoriksi. Hän johti Lahteen muuttanutta Viipurin musiikkiopistoa kuolemaansa saakka 8.11.1963. 1940-luvulla alkoi Lahden konserttielämä muotoutua, ja orkesterinjohtaja Krohnin sinnikkyydellä oli siinä merkittävä osuus. Hän haali kokoon soittajat, harjoitti ja johti konsertit sekä taisteli Orkesteriyhdistyksen talouden puolesta. Myös Lahden konserttitalosta on kiittäminen Felix Krohnia.

Säveltäjänä hän oli herkkä romantikko. Erityisen paljon tuotantoon kuuluu kuoroteoksia ja yksinlauluja monien suomalaisten runoilijoiden teksteihin (mm. Hilja Haahti, Lauri Pohjanpää ja Väinö Siikaniemi). Orkesterisäesteisiä kuoroteoksia ovat ’Kyllikki’, ’Olympiahymni’, Ester Ahokaisen sanoittama ’Lahti-kantaatti’ vuodelta 1955 sekä ’Herran temppeli’. Kamarimusiikkiteoksissa pianon parina kuullaan viulua, viola d’amorea sekä selloa.

Myös näyttämö- ja elokuvamusiikin säveltäminen oli Krohnille mieluisaa. ”Tuntuu kuin se fragmentaarisuudessaan ja jyrkkine tunnelman vaihteluineen sopisi minulle hyvin (…) olkoon sitten kysymyksessä musiikki johonkin elokuvaan – tai vaikka oman elämänsä kuviin.” Hänen musiikkinsa soi mm. elokuvissa Linnaisten vihreä kamari, Sysmäläisiä, Anu ja Mikko sekä Yllätys ja ilo.

Yli 350 teosta käsittävästä tuotannosta valtaosaa säilytetään Lahden konservatorion kirjastossa. Niitä voi nyt myös selailla konservatorion kirjaston hakukone Felixin kautta: Laittamalla sijaintipaikaksi Felix Krohn –kokoelma ja aineistotyypiksi Nuotti.

Lähteet

  • Felix Krohn, Armas Launis, Ernst Linko. Hämeen läänin taidetoimikunta 1984. Aplodit 1/2001 s. 8-13.