Henkilökohtaiset työkalut

Kirkonkylän kulttuuriympäristö

Hämeenkosken kirkonkylän kulttuuriympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Itsenäisenä pitäjänä Hämeenkoski (Koski) esiintyy asiakirjoissa jo v. 1410. Kosken pitäjä mainitaan aikaisemmin Tännilän eli Tennilän pitäjänä. Se mainitaan myös Etolan nimellä. Sittemmin kunnan nimi oli pelkkä Koski, jonka perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi varsinaissuomalaisesta Kosken kunnasta (Koski Tl). Nimi Koski on tullut niistä monista koskista, joita pitäjän halki virtaava joki muodostaa. Kunnan nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella. Hämeenkosken kirkonkylä on syntynyt Salpausselästä luoteeseen erkanevan Ilolanharjun, Teuronjoen ja Pääjärven yhtymäkohtaan.

Rakennukset ja miljöö

Taajamarakenne on pysynyt harjun liepeillä ja moreeniharjanteilla, ja viljelylaaksot säilyneet pääosin rakentamattomina. Valtatie ohittaa taajaman eteläpuolelta. Kirkonkylä on säilyttänyt hyvin 1900-luvun alkuvuosikymmeniin palautuvan luonteensa. Raitin varrelle sijoittuneet kaupan, pankin ja majoitustoiminnan rakennukset lisäksi 1930-luvulla valmistuneet seuratalo ja meijeri muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden. Kirkonkylälle ominaiset liikerakennukset ovat sijoittuneet kirkonkylän halki itä-länsisuunnassa kulkevan raitin varrelle. Raitti on säilyttänyt pääosin 1930 - 1940 -luvulle palautuvan ilmeensä hyvin. Uudisrakentamisen mittakaava on suhteutettu vanhaan, pienimuotoiseen rakentamiseen. Kirkkomäen rinteen länsiosassa, raitin varrella sijaitsee vuonna 1850 rakennettu hirsinen lainajyvästö, joka rapattiin 1870-luvulla. Kirkonkylän vanha kansakoulu sijaitsee kirkolta länteen. 1870-luvulla rakennettu ja vuonna 1914 laajennettu koulu on maisemallisesti näkyvällä paikalla, pellolta nousevan rinteen laella. Sen viereen rakennettu uusi monitoimihalli on muuttanut koulun ympäristöä. Linnakallion ja Teuronjoen välissä sijaitseva Puutteenkujan asuinalue on alun perin ollut Hämeenkoskella vuosina 1857- 1928 toimineen verkatehtaan työntekijöiden ja käsityöläisten asuinaluetta. Purettu verkatehdas sijaitsi kosken lähettyvillä. Pääosin 1800 - 1900 -luvun vaihteeseen ajoittuvat rakennukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti alueen halki kulkevan tien varteen.

Puutteenkujasta pohjoiseen sijaitsee kunnan entinen terveystalo. Vuoden 1920 paikkeilla rakennettu talo on jäänyt uuden vanhainkodin puristuksiin. Teuronjoen itäpuolella sijaitsee entinen Kosken osuusmeijeri. Rakennus on asuinkäytössä. Etolaan ja Putulaan johtavan tien risteyksessä sijaitsee 1940-luvun taitteessa rakennettu seuratalo. Molemmat rakennukset ovat raitin näkyvimpiä ja sille ryhtiä antavia taloja. Raitin itäpäässä sijaitsee 1960-luvun alusta oleva paloasema. Seuratalon pohjoispuolella sijaitsevan, vuonna 1890 perustetun uuden hautausmaan porttina on vanhan puukirkon kellotapulin hirsinen alaosa 1700-luvulta. Hautausmaan eteläpuolella sijaitsee Markkinalaanin asuinalue, jota asuttivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lähinnä itselliset ammatinharjoittajat ja jossa järjestettiin markkinoita 1890-luvulta vuoteen 1968. Valkjärveen rajautuvan alueen rakennukset ovat pääosin 1900-luvun alusta. Pienillä tonteilla olevat pienehköt rakennukset sijaitsevat lähes kiinni toisissaan. Alue on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin.

Koskella Porvolan kylästä kirkolle tulleessa on Kirkkosilta niminen silta. Ennen se oli kuuluisa, nyt melkein unohdettu. Ehkä tarkoitti tietä, joka vie kirkolle erotukseksi Kurjalantiestä. - SKS Kansanrunousarkisto: Koski H.l. PK 12 Jurva, Aura. 2112. 1938. -

Vuoden 1918 sotaan asti Koskella oli puinen silta. Tämän tilalle rakennettiin kivisilta, joka kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua sortui. Vuonna 1925 rakennettiin Teuronjoen yli johtava kivisilta, joka muodosti S-kirjaimen pienellä alalla ja vaikeutti suuresti liikennettä. Silta sai myöhemmin nimekseen Åkerblomin silta. Nimi oli lähtöisin kolarista, joka sillalla tapahtui vuonna 1928. Kolariauton yhtenä matkustajana oli Hämeenlinnanlääninvankilasta pakomatkalla ollut Maria Åkerblom. Åkerblomin silta sai väistyä nykyisen tieltä 1960-luvun alkupuolella.

Aiheesta muualla Internetissä


Lähteet