Henkilökohtaiset työkalut

Maatalousvaltaisuudesta huolimatta Hämeenkoskella on ollut varhaista teollisuutta. Tärkeimpänä muistumana tästä on Hankalan pellavaloukku vuodelta 1888. Teollinen tuotanto alkoi Päijät-Hämeessä 1700-luvun puolivälissä, kun pitäjiin perustettiin kotitarvesahoja. Höyrysahoja perustettiin puolestaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana. Päijät-Hämeen merkittävimpiin teollisuuslaitoksiin lukeutui kapteeni C. L. von Essenin vuonna 1857 perustama Kosken verkatehdas. Tehdas on hävinnyt, mutta teollisesta toiminnasta muistuttavat kirkkomäen rinteessä olevat työväenasunnot sekä Markkinalaanin 1900-luvun alusta olevat pientalot. Jokelan 1880-luvulla rakennettu talo oli verkatehtaan isännöitsijän asuintalo. Valtatien varrella sijaitsevan rakennuksen ympäristö on tosin muuttunut. Valtatien varrella, lähellä Hankalan taloa on tyhjillään oleva tiilitehdas, jossa valmistettiin tiiliä 1920-luvulta lähtien. Tehtaalle siirrettiin saha vuonna 1940.

Hämeenkoski on lukeutunut Lammin ohella Hämeen tärkeisiin pellavanviljelyalueisiin. Tampereen pellavatehtaan vuonna 1888 rakennuttama Hankalankosken koneellinen pellavanpuhdistuslaitos oli Suomen ensimmäinen. Teollinen toiminta nykyisin museona toimivassa tehdasrakennuksessa lakkasi vuonna 1955. Hirsirakenteinen pellavaloukku sijaitsee Hankalankosken äärellä. Koski on padottu ja patoallas sijaitsee pellavanpuhdistamon länsipuolella. Pellavaloukun lähettyvillä on entinen johtajan asuinrakennus 1800 - 1900 -lukujen vaihteesta, myllytupa ja aitta. Rakennukset muodostavat hyvin säilyneen teollisuusmiljöön. Hankalankosken pellavaloukku on suojeltu rakennussuojelulailla (VN/YM 18.2.1994). Hankala oli aikaisemmin kylä, jossa oli mylly ja kauppapuoti. Kestikievari oli siellä 1880 sekä ajoittain jälkeenkin päin.

Koskella harjoitettiin 1900-luvun alkupuolella sahaustoimintaa monessa paikassa. Suuri osa sahoista oli lähinnä kotitarvesahoja. Hankalan Saha ja Tiili Oy toimi vuodesta 1935 vuoteen 1947. Emil Jäämaan saha toimi Hyväneulan kylässä vuodesta 1919 alkaen. Veikko Brofeldtillä oli Kauankorven maatilalla raamisaha 1940-luvulta 1970-luvulle. Kosken vehnämyllyn seinustalla oli sirkkelisaha, jolla sahattiin rahtisahausta vuosina 1943 - 1973. Teuronjoen myllyjen yhteydessä oli useita pieniä sahoja. Koskenkylän saha, mylly ja höyläämö paloivat vuonna 1939. Kaarle Sydänmäki rakensi 1963 sahan, joka toimi myöhemmin Enzo-Gutzeitin sahana ja työllisti 1980-luvulla noin 100 työntekijää. Yhtenä merkittävänä naisten työllistäjänä toimi Silvosen kutomo. Hugo Silvosella oli Antrean kutomaliike -niminen kutomo Karjalassa, josta hän joutui sodan aikana lähtemään evakkoon. Silvonen asettui synnyinpitäjäänsä Hämeenkoskelle ja aloitti kutomotoiminnan vuokratiloissa Seuralassa syksyllä 1944. Kutomon tilat olivat kolmessa kerroksessa ja myymälä Seuralan alakerrassa. Vuonna 1973 rakennettiin Tampereentien varteen tehdashalli, jossa kutomo toimi 1980-luvun lopulle asti.

Lähteet