Henkilökohtaiset työkalut

Lahdessa 10.1.1957 syntynyt Harri Vuori asuu Järvenpäässä lähellä Jean Sibeliuksen Ainolaa. Hän halusi säveltäjäksi jo nuorena; rockin kuuntelu vaihtui klassiseen 14-vuotiaana Beethovenin sinfonioiden vaikutuksesta. Hän meni Lahden musiikkiopistoon ja kolme vuotta myöhemmin Sibelius-Akatemiaan, jossa opiskeli vuosina 1978-89. ”Isä soitteli itse nikkaroimiaan soittimia, äiti lauloi kuorossa sekä kotona, ja minullakin oli ennen pianoa vanha harmoni. Yhdessä vaiheessa tein uutterasti kuvataidetta. Fysiikasta ja tähtitieteestä olin hyvinkin innostunut, mutta se olisi vaatinut tosi vahvan matikan. Sävellys vei voiton!”

Lahdessa Vuoren opettajana oli Esko Syvinki, Sibelius-Akatemiassa Paavo Heininen, Einojuhani Rautavaara ja Eero Hämeenniemi. Sävellysdiplomin hän suoritti vuonna 1989. Uusklassisen vaiheensa jälkeen Vuori kääntyi 80-luvun lopulla modernistisempaan suuntaan. Oman uuden tyylin aineksia olivat hiotut yksityiskohdat, rikkaat sointivärit sekä yläsävelsarjaa hyödyntävät harmoniat. ”Tietty vilkkaus musiikissa on tärkeää. Vaikka musiikki itsessään olisi hidasta, pikkuosien pitää olla hyvin nopeita; pinnalla pitää olla vilinää”, Vuori on luonnehtinut.

Läpimurtoteos orkesterimusiikissa oli Kri vuodelta 1988. Harri Vuori on säveltänyt myös kamari-, soolosoitin-, vokaali- ja nauhamusiikkia. Monisävyisyys pääsee epäilemättä parhaiten esille orkesteriteoksissa. 90-luvun jälkipuolen kamarimusiikkikauden jälkeen Vuori on keskittynyt suuremmille kokoonpanoille kirjoitettuun musiikkiin – teoksia ovat mm. Ylitse kuun, alitse päivän (1999), Heräävä maa kuorolle ja orkesterille (2000) sekä bassoklarinettikonsertto (2001).

Ensimmäinen sinfonia sai kantaesityksensä suorana radioitavassa konsertissa 1.12.2004. ”Ajattelen sinfoniaa romanttiseen tapaan uskontunnustuksena ja tilintasauksena, jossa näytetään, mitä tähän mennessä on opittu.” Runsaasti tunnustusta saanut Vuori säveltää harvakseltaan ja harkiten. Hän on myös musiikin lehtori Helsingin yliopistossa (tällä hetkellä virkavapaalla). Vuodesta 1997 hän on ollut Hyvinkään orkesterin nimikkosäveltäjä.

Harrastuksikseen Vuori luettelee tähtitieteen, kosmologian, luonnon, parapsykologian, suomalais-ugrilaisen perintömme ja Amnestyn. "Luontouskontoni juuret ovat yhä päijäthämäläisyydessä. Kerinkallion ja Pipojoen metsät olivat aikanaan erittäin tärkeitä ja virikkeellisiä. Kesämökki Asikkalan Kurhilassa Pukalajärven rannalla on edelleen henkireikä virkistäytymiseen ja ideointiin."

Kirjassa Ohrapellosta omakotialueeksi: 50 vuotta elämää Kerinkalliolla on Vuoren kirjoittama artikkeli Värikuva kuusikymmenluvun Kerinkalliosta, missä hän muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kerinkallion kaupunginosassa.

Lähteet

  • Etelä-Suomen Sanomat 6.10.1991 (Sirkka Henttonen: Harri Vuori kilpailee pohjoismaisesta musiikkipalkinnosta)
  • Helsingin Sanomat 1.12.2004 (Vesa Sirén: Nuorempi sinfonikko Järvenpäästä)
  • Kimmo Korhonen: Suomen säveltäjiä neljältä vuosisadalta, BTJ Kirjastopalvelu 2004