Henkilökohtaiset työkalut

Ensimmäinen maininta kirkollisesta elämästä Hartolassa on paavi Bonifacius IX bullassa 30.11.1398. Siinä hän lupaa vapautuksia katumusharjoituksista niille, jotka käyvät tiettyinä bullassa mainittuina pyhinä Hartolan Pyhälle Annalle ja Pyhälle Ristille omistetussa kirkossa. Tuosta ensimmäisestä kirkosta ei ole muita kirjallisia dokumentteja. Perimätiedon mukaan kirkko sijaitsi Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella. Sysmän kappelina Hartola tai Koskipää, mitä nimeä myös käytettiin, esiintyy 1540-luvulta lähtien

Hartolan seurakunta itsenäistyi 31.8.1784 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Päätöksessään kuningas Kustaa III nimesi seurakunnan poikansa Ruotsin kruununprinssin mukaan Kustaa Aadolfin seurakunnaksi, millä nimellä seurakunta tunnettiin 1800-luvun lopulle saakka.

Ensimmäisen kirkon jälkeen seuraava maininta on Sipi Henrikinpojan 1590-luvulla rakentamasta kappelikirkosta. Tarkempia tietoja on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon synnystä. Rakentajaksi mainitaan Daniel Juhonpoika. Tämä kirkko purettiin 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Vanhan kirkon paikalla Koskipääntien ja Kaikulantien risteyksessä on muistokivi. Kirkon alttaritaulu, L.J. Carlströmin "Jeesuksen taivaaseenastuminen", on sijoitettu Hartolan seurakuntataloon.

Hartolan nykyinen kirkko on rakennettu vuosina 1911-13, ja Savonlinnan piispa O.I. Colliander vihki sen käyttöön 16.12.1913. Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka toimi myös urakoitsijana. Osa kirkon rakennuskivistä on louhittu kirkon paikalta. Kirkko on uusgotiikan ja jugend-tyylin vaikutteita sulattanut kansallisromantiikan tyylinen graniittikirkko.

Josef Stenbäck suunnitteli myös alttaritauluna olevan lasimaalauksen "Teidän edestänne", jossa Jeesus kuvataan ristillä kahden enkelin ympäröimänä. Lasityön on tehnyt Heinrich Schiffers Bremerhafenista, Saksasta. Arkkitehdin tytär, Maija Stenbäck (sittemmin Tawastjerna) oli valokuvamallina enkelin suunnittelussa. Kirkon taontatyöt on tehnyt Fredrik Westman Raahesta.

Kirkon kellotorniin siirrettiiin vanhasta kirkosta kellot, joista suurempi oli hankittu vuonna 1865 ja pienempi Pietarista vuonna 1829. Pienen kellon rikkouduttua hankittiin kesällä 2007 uusi kello Juutilan valimosta Kaavista.

Kirkon katon vesivuodoista tahdottiin päästä eroon 1950-luvulla kattamalla kirkko kuparilevyillä entisten betonipaanujen asemesta. Kirkko kuivatettiin perusteellisesti ja maalattiin uudelleen sisältä. Työt tehtiin professori Esko Järventauksen suunnitelmien ja ohjeiden mukaan. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 1966.

Vanhaan kirkkoon urut rakensi B.A. Thule vuonna 1896. Alun perin 15-äänikertaiset urut siirsi Kangasalan urkutehdas 1914 uuteen kirkkoon. Vuosina 1960-61 urkuja uusittiin ja äänikerrat lisättiin 19+1:een. Urut olivat aluksi kirkon torniosan parvella, mutta siirrettiin 1932 takalehterille.

Hartolan kirkko korjattiin satavuotisjuhlia varten vuonna 2013 arkkitehti Virpi Tervosen johdolla. Näkyvimmät muutokset ovat kirkon kuoriosan lattian palauttaminen entiseen punaharmaaseen salmiakkikuvioon, sakastissa olleen vanhan kirkon kattokruunun sijoittaminen alttarin yläpuolelle sekä kirkon takaosaan rakennetut yleisöwc ja varastohuone.

Viime vuodenvaihteessa Hartolan seurakuntaan kuului 2432 jäsentä.

Hartolan kirkkoherrat 1. Anders Streng (1784-1785) 2. Lars Abraham Hoffrén (1786-1822) 3. Bendt Johan Gadd (1824-1829) 4. Arvid Gottfrid Nordqvist (1832-1839) 5. Nils Robert Bonsdorff (1842-1859) 6. Johan Filip Danielson (1865-1875) 7. Adolf Magnus Winter (1876-1880) 8. Johan Ferdinand Lahtonen (1883-1888) 9. Gustaf Basilius Juslen (1889-1908) 10. Gustaf Adolf Rossander (1909-1915) 11. Hugo Winter (1915-1923) 12. Aleksanteri Kuusisto (1924-1944) 13. Erkki Kalervo Pirkka (1946-1946) 14. Jaakko Olavi Ripatti (1948-1958) 15. Lauri Emerik Uski (1959-1968) 16. Yrjö Veikko Pyykkö (1969-1993) 17. Mika Lauri Riikonen (1993-2002) 18. Ilkka Wäinö Rafael Raittila (2003-2006) 19. Juha Jeremias Sankari (2007- )