Henkilökohtaiset työkalut

Kirjaston toiminta-ajatus

Heinolan kaupunginkirjaston tehtävänä on osana kunnan peruspalveluja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tehtävänsä toteuttamiseksi kirjasto hankkii ja ylläpitää tarkoituksenmukaista aineistokokoelmaa, tarjoaa tilat aineiston käyttöön ja lainaukseen sekä antaa kirjaston käyttöön liittyvää neuvontaa, ohjausta ja opetusta. Tietoyhteiskunnan osana kirjasto tarjoaa mahdollisuuden käyttää kansallisia ja kansainvälisiä kirjasto- ja tietopalveluverkkoja.

Heinolan kirjastosali

Kirjaston historiaa

Ruotsinkielinen lainakirjasto perustettiin 1863, suomenkielinen 1867. Kirjaston sijainnit ovat vaihdelleet viinakaupasta pankkisaliin.

  • ?-1891 Kirjasto viina-anniskelussa. Hoitajakin oli sama! Vasta vuonna 1897 palkattiin ensimmäinen kirjastonhoitaja.
  • 1891-1907 WPK-talo, Kymenkartanonkatu 2. Kaksi huonetta.
  • 1907-1919 Kirkkokatu 12. Todennäköisesti entinen asuinhuoneisto.
  • 1919-1924 Kirjastonhoitajan talo, Kirkkokatu 19. A. Lähteenkorva vuokrasi kolmen huoneen huoneiston talossaan sillä ehdolla, että pääsi kirjastonhoitajaksi. Vuokrasuhde jatkui myös Kekkosen omistaessa talon, mutta hoitajat vaihtuivat.
  • 1924-1927 Kirjakauppa, Torikatu 12. Anna Väänänen vuokrasi entiset kirjakaupan tilat kirjastolle.
  • 1927-1931 Virastotalo, Kauppakatu 14. Tyhjäksi jääneessä asuinhuoneistossa kunnes kaupunginhallitus halusi tilat.
  • 1931-1941 Kirjasto koulun kanssa, Kirkkokatu 17. Samassa talossa torin kulmalla oli kansakoulun luokkia.
  • 1941 Pommitusten jälkeen ensisäilytys puuvajassa. Palosta säilyneet kirjat lajiteltiin Harjupaviljongilla.
  • 1941-1953 Seurahuone ja näyttämö, Kymenkartanonkatu 2. Aluksi v.1891 tiloissa, mutta kun Lomaliitto tarvitsi ne kaupunginhotellin käyttöön, kirjasto pääsi entiselle näyttämölle.
  • 1953-1974 Kirjasto putkassa, Lampikatu 19. Entinen putka ja palokalustovaja.
  • 1974-1999 Kylpylä, Maaherrankatu 1. Entisessä kylpylässä toimi ennen kirjastoa myös sauna ja sitten ammattikoulu. Maalaiskunnan ja kaupunginkirjasto yhdistyivät vuonna 1994.
  • 1999- Pankki, Kauppakatu 12. Kirjasto muutti kesäkuussa 1999 Maaherrankadulta vanhasta kylpylärakennuksesta Säästöpankista saneerattuihin tiloihin. Hyötyneliöitä on 1340 ja toimintaa kolmessa kerroksessa. Kirjastotilat suunnitteli arkkitehti Saara Juola.


Aiheesta muualla


Kirjaston kotisivu
Kirjasto uudessa Lastussa

Kirjallisuutta:
Aumo, Rolf: Heinolan kaupunginkirjasto 1863-1963 (1963)

Reunanen, Heikki: Kirjaston vuosisata Heinolan maalaiskunnassa (1965)