Henkilökohtaiset työkalut

Kalevi Aho (s. 9.3.1949 Forssassa) lukeutuu Suomen huomattavimpiin nykysäveltäjiin. Helsingissä asuva Aho on vuodesta 1992 lähtien toiminut Lahden kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjänä. Hän on opiskellut viulunsoittoa Forssan musiikkiopistossa jo kymmenvuotiaana sekä vuosina 1965-68 Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla. Sävellyksen opettajana Sibelius-Akatemiassa oli Einojuhani Rautavaara, ja sävellysdiplomin Aho suoritti 1971. Sävellysopinnot jatkuivat 1971-72 Berliinissä. Vuosina 1974-88 hän toimi Helsingin yliopistossa musiikkitieteen lehtorina sekä 1988-93 Sibelius-Akatemian vs. sävellyksen professorina.

Useammassakin maassa palkittu Kalevi Aho on aktiivinen vaikuttaja taidemusiikin kentällä. 1975 hän perusti kolmen muun säveltäjän kanssa Suomalaisen musiikin julkistamisseuran. Hän on kuulunut eri ajanjaksoina Suomen säveltäjät –yhdistyksen johtokuntaan, Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmatoimikuntaan, Helsingin Juhlaviikkojen klassisen musiikin toimikuntaan, valtion säveltaidetoimikuntaan sekä Suomen Kulttuurirahaston hallitukseen. Vuodesta 2000 hän on toiminut myös Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana. Säveltämisen lisäksi Aho on myös kirjoittanut paljon musiikkitieteellisiä artikkeleita ja toimittanut suomalaisen musiikin hakuteoksia.

Säveltämisestä Aho innostui jo pikkupoikana viulunsoiton myötä. Ylioppilaaksi päästyään hän opiskeli aluksi matematiikkaa ja tähtitiedettä. Lahdessa pidetyllä musiikkileirillä hän tutustui orkesterinjohtaja Urpo Pesoseen, jolle näytti sävellyksiään. Tämän kehotuksesta Aho haki Sibelius-Akatemiaan. Ensimmäistä sinfoniaansa hän alkoi tehdä jo 1969 asettaen ammatinvalintansa sen onnistumisen varaan. Tyylillisesti Ahoa on kuvattu aluksi neoklassistiksi, joka on murtautunut modernistiksi ja astunut postmodernisminkin puolelle eri tyylilajeja sekoittavassa vaiheessaan. Traditionalismin ja modernismin välinen jännite leimaa myös useita hänen teoksiaan.

Sinfonioiden määrä on jo toisella kymmenellä. 70-luvulla Aho sävelsi useat vokaaliteoksensa kuten Aila Meriluodon runoon sävelletyn kuoroteoksen Lasimaalaus (1975) sekä kamarioopperan Avain (1978-79) Juha Mannerkorven kuunnelmasta. Ooppera Hyönteiselämää syntyi vuosina 1985-87; libreton Aho muokkasi Karel ja Josef Capekin satiirisesta näytelmästä. Konserttoja Aho on säveltänyt viululle, sellolle sekä pianolle, kamarimusiikkia mm. jousikvartetille, oboekvintetille ja fagottikvintetille. Aho on tehnyt orkesterisovituksen Bachin, Musorgskin, Matti Raution ja Uuno Klamin teoksista.

Lahden kaupunginorkesteri on esittänyt ja myös levyttänyt paljon Kalevi Ahon teoksia. Kahdeksas, ns. urkusinfonia oli tilaustyö Lahden kansainväliselle urkuviikolle, yhdeksäs sinfonia on puolestaan omistettu orkesterille.

Lähteet

  • Kalevi Aho lähikuvassa radio-ohjelmissa 1988-89. Vastaava toimittaja: Risto Nieminen. Oy Yleisradio Ab 1988.
  • Marja Leivo: Matematiikka vaihtui musiikkiin. Aplodit 2/1994, s. 4-5.