Henkilökohtaiset työkalut
Kalevi Kiviniemi


Suomen ylivoimaisesti maineikkain urkutaiteilija Kalevi Ilmari Kiviniemi syntyi Pohjanmaalla Jalasjärvellä 30.6.1958. Lahdessa hän on asunut vuodesta 1985 toimien Lahden Ristinkirkon urkurina vuosina 1985-2000 sekä Lahden urkuviikon johtajana 1991-1998 ja 2001. Hän on nykyään päätoiminen konserttiurkuri, jonka kiertueet ulottuvat ympäri maailmaa ja jonka valtteja ovat ohjelmiston monipuolisuus ja improvisointitaito.

Kiviniemi on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Kuopiossa (soitonopettaja ja kanttori-urkuri 1981, urkudiplomi 1983). Ensikonserttinsa hän antoi Finlandia-talossa 1984. Opintomatkat ovat kohdistuneet Pariisiin vuosina 1981, 1982 ja 1986, Saksaan 1979 sekä Hollantiin 1986. Palkintoja on useita: dir musices 1991, Pro Tavastica 1997, Lahden kulttuuripalkinto 1999, englantilainen Star Recording –palkinto Improvisation-levystä 2000, Janne-palkinto vuoden parhaasta soololevystä (Visions) 2001, Luonnotar-palkinto Sibelius-festivaalilla 2003, Vaasan Jaakkoo –palkinto 2003 sekä Organum-seuran kiertopalkinto 2004. Vuonna 2000 Kiviniemi valittiin vuoden lahtelaiseksi ja valtion 5-vuotista taiteilija-apurahaa hänelle myönnettiin 1999-2004.

Harrastuksikseen Kalevi Kiviniemi nimeää kirjallisuuden ja kuvaamataiteet. Vaikutteita improvisoivana säveltäjänä hän kertoo saaneensa Ranskan-opintomatkoilta Notre Dame -kirkon urkuri Pierre Cochereaulta ja säveltäjä Olivier Messiaeniltä. Myöhemmin vaikutteita ovat antaneet myös ranskalainen nykysäveltäjä ja urkuri Naji Hakim sekä suomalaiset modernistit.

Sävellystuotanto sisältää teoksia uruille (mm. Suite francaise 1991, Visions 1998, Poème 1999, Mosaique 2002, Intermezzo, Revontulet 2005) sekä satoja urkusovituksia esimerkiksi Wagnerin, Chopinin, Richard Straussin, Lisztin, Manuel de Fallan, Bizet’n ja Oskar Merikannon musiikista. Levytyksiä Kiviniemi on tehnyt useita kymmeniä, kiivaimmillaan jopa 20 levyn vuosivauhdilla, mutta silti aina laadun asettuessa määrän edelle.