Henkilökohtaiset työkalut

Kylän tarina lyhyesti aikajanana

1 600 -3 000 miljoonaa vuotta sitten Murroslaakso syntyi.

8 600 -1 500 eaa Kivikauden asuinpaikat.

500 eaa - 1 200 jaa Rautakauden asuinpaikat.

1445 Ensimmäiset kirjalliset maininnat Kalkkisten kylästä.

1539 Kylän tilojen omistajat tunnetaan jo vuodesta 1539 saakka.

1767 Isojaon mittaukset aloitettiin Kalkkisissa. Mittaukset saatiin päätökseen vuonna 1799. Siihen saakka kylä talot sijaitsivat tiiviinä ryhmäkylänä.

1826 Kalkkisten kosken perkaaminen. Kalkkistenkoskessa sijaitsevassa Mikkosaaressa on koskenperkausröykkiöitä vuosilta 1826 ja 1832-37, jolloin Päijänteen pintaa laskettiin neljä jalkaa.

1857 Säädettiin laki, joka salli höyryvoiman käytön vesivoiman ohella sahoissa.

1860-luku Lossi saapui Kalkkisiin 1860-luvulla, samaan aikaan kun rakennettiin Kopsuontietä. 1950-luvulla tuli moottorilossi, sitä ennen oli kapulalossi.

1861 Poistettiin puutavaran käyttömääriä koskevat rajoitukset. Tästä alkoi sahojen voimakas rakennuskausi, joka keskittyi Kymijokilaaksoon.

1871 Joen alajuoksun sahat aloittivat yhteisuitot, puuta tuli Päijänteen ja Keiteleen alueelta.

29.8.1878 Kalkkisten kanava vihittiin käyttöön. Samana päivänä höyrylaiva Heinola aloitti reittiliikenteen Heinolan ja Lahden välillä.

1880-luku Kalkkisten koskesta tuli harrastelijakalastajien kohde. Kalkis Fiske- och Jaktklubb (Kalkkisten kalastus- ja metsästysklubi) -niminen yhdistys vuokrasi kosken alueen kalastus- ja metsästysoikeudet virkistyskäyttöön. Vuokrasopimusta on pidetty voimassa jo pitkälti toistasataa vuotta ja Kalkkisten kosken osakkaiden jakokunta ja sen osakkaat saavat nauttia merkittävistä vuokratuloista ja niistä jaettavista osuusmaksuista.

1887 Kalkkisten koulupiiri perustettiin. Nykyisen Mani-Baarin paikalla sijainnut Honkala vuokrattiin koulun opetustiloiksi.

1890-luku Metsän kaskeaminen kiellettiin lailla. Kaskeaminen jatkui silti 1900-luvun alkupuoliskolle.

1891 A. G. Honkasen tiilitehdas aloitti toimintansa.

1891 Kalkkisten höyrysaha, -mylly ja -meijeri rakennettiin Kymenvirran rannalle Sipi Koskisen toimesta.

1892 Kalkkisten puukoulu valmistui.

1894 Postinkuljetus yhdistys perustettiin postin kuljettamista varten kerran viikossa kirkonkylästä Kalkkisiin.

1899 Kymenvirran vedenkorkeus ennätyslukemissa.

1900-luvun alku Huvilakulttuurin kukoistusaikaa. Kasvaneen laivaliikenteen myötä kanavan lähettyville syntyi 1910-luvulta lähtien huvila-asutusta.

1902 Riihilahden työväenyhdistys perustettiin.

1903 Raittiusyhdistys Oras VI toimi Honkalan talossa nykyisen Mani-Baarin paikalla.

1910 Rukoushuone vihittiin käyttöön 28.8.1910. Vuonna 1961 rukoushuone vihittiin kirkoksi.

1914 Riihilahden koulupiiri perustettiin.

1916 Riihilahden koulurakennus valmistui. Koulun toiminta loppui 1975.

1916 Kalkkisten hautausmaa otettiin käyttöön.

1918 Kalkkisten Nuorisoseura perustettiin.

1919 Seurantalo Pörskälän vihkiäiset pidettiin 1919.

1925 Kalkkisten Osuuskassa perustettiin. Toiminta aloitettiin 1926 Uusikartanossa.

1927 Rannassa sijainnut Kalkkisten Höyrysaha paloi.

1927 Kalkkisten kivikoulu valmistui.

1928 Kalkkisten Osuusmeijeri perustettiin laajentamalla kartanomeijerin omistuspohjaa.

1930-luku Viimeinen mylly Rumpinojan varrelta paloi.

1930 Kulmala-nimiselle tontille perustettiin kauppakiinteistö ja piharakennuksessa toimi leipomo. 1800-luvun lopulla tontilla sijaitsi suutari Görmanin asunto sekä 1906 alkaen kauppias Rinteen makasiini.

1931 Sähköt Kalkkisiin.

1932 Mukkusten tanssilava rakennettiin talkoovoimin.

1933 Heinolan Osuuskaupan myymälä perustettiin kylään. Kaupanpito loppui rakennuksessa 1980-luvulla, nyt samalla paikalla Mani-baari.

1936 Lauri Rapala muovaa korkista ensimmäisen tosiottavan vaapun.

1939 Kalkkisten Osuuskassa hankki toimitilakseen Merivirran kiinteistön.

1939 Kulmalan tontin kaupan rakennuksessa alkoi kahvilatoimintaa.

1940 Kalkkisten pienviljelijäosasto perustettiin.

1944-45 Perustettiin Kalkkisten sekakuoro. Kuoroharjoitukset pidettiin koululla. Vakituinen kuorolaulu loppui 1960, kun kuoroa johtanut opettaja Lyydia Tonttila lopetti opettajan toimensa. Vuonna 2001 aloitettiin kuorolaulaminen uudestaan ja Kalkkisten kyläkuoro on kokoontunut siitä lähtien viikoittain.

1950-luku Säretynkiven lava rakennettiin. Lava paloi vuonna 1984.

1950-luku Kauppaa laajennettiin myymäläautotoiminnalla.

1954 Osuuskassan tontille rakennettiin uusi toimitalo.

1957 Perustettiin urheiluseura Kalkkisten Kataja ry, itsenäinen Asikkalan Raikkaan kyläosasto.

1960-luku Uitot olivat seudulla merkittävä työllistäjä 1960-luvulle saakka ja siitä maksettiin huomattavasti parempaa palkkaa kuin maatiloilla. Teiden kunto parani ja puutavaran kuljettaminen kuormaautoilla yleistyi syrjäyttäen tukinuitot vähitellen kokonaan.

1963 Seurantalo Pörskälä paloi salaman sytyttämänä 30.5. maan tasalle.

1963 Finlandia-Uistin Oy perustettiin. Yritys on toiminut vuodesta 1976 lähtien Riihilahden vanhassa koulussa.

1965 Kalkkisten kappeli rakennettiin. Kappelin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Ojonen-Sipponen-Teerenmaa. Kalkkisten hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1916.

1966 Urheilukenttä rakennettiin. Kentän vihkiäiskilpailut pidettiin 3.7.1966. Maa-aluetta urheilukenttää varten oli anottu kunnalta jo vuonna 1957. Kentän rakentaminen kesti monta vuotta varojen puutteen vuoksi.

1968 Voin valmistus päättyi Kalkkisten Osuusmeijerissä. 1971 meijeri sulautettiin Lahden Seudun Meijeriosuuskuntaan ja tilat muutettiin kokous- ja virkistyskäyttöön.

1973 Suomen Nuorisoseurojen liiton seuratalon tyyppipiirustuksilla toteutettu uusi seurantalo Pörskälä vihittiin käyttöön 11.3.1973.

1973 Kempit ostavat Uusikartano-nimisen tilan. Tilalla ryhdytään valmistaan mm. Kemppi Oy:n hitsaustarvikkeita.

1975 Kulmalan tontin kaupan pito loppui ja talo myytiin yksityiskodiksi.

1978 Pihamaan tilan ensimmäiset 5000 mansikantaimea istutetaan.

1980 Kyläyhdistystoiminta käynnistyy.

1989 Järjestettiin kylätapahtuma ”Saa koskea Kalkkisissa”.

1991 Kivikoulun saneeraus. Koulupiiri oli 100-vuotiaana samankokoinen kuin alkuaikoina, välissä on toki ollut paljon muutoksia.

1992 Kylätapahtuman nimi muutettiin ”Toripäiviksi” ja vuodesta 2011 lähtien tapahtuma on järjestetty ”Kalkkisten Kyläpäivä” -nimisenä.

1994 Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki pystytettiin Nuoramoistentien varteen.

1997 Kalkkinen valitaan Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.

1998 Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry merkitään yhdistysrekisteriin.

2000 Kalkkisten silta rakennettiin ja lossitoiminta loppui.

2001 Pihamaan ensimmäiset kolme viiniä tulivat myyntiin.

2002 Etelä-Päijänteen ja Kymijoen uittojen päättymisvuosi.

2002 Sataman kunnostustyöt valmistuvat.

2003 Kalkkisten satamassa järjestettiin Juhannuskokkojuhla.

2003 Pihamaan Rosé voitti Suomen vuoden Tilaviini -kilpailun ja se palkittiin myös kultaisella mitalilla.

2004 Kalkkinen oli mukana valtakunnallisilla kyläasumisen Kylä kelpaa! -messuilla. Kirkkopelto kaavoitettiin.

2011 Juostiin ensimmäistä kertaa Kalkkisten 10.

2011 Joulukylä Kalkkinen. Aktiivista toimintaa EU- hankkeissa.

2012 Kyläportit kutsuvat tervetulleeksi kylään.

2012 Kalkkinen valitaan toistamiseen Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.

Lähteet