Henkilökohtaiset työkalut

Kylän tarinassa kerrotaan lyhyesti kylän tarina aikajanana.

1646 miljoonaa vuotta sitten Laaja murroslaakso syntyi.

8600 eaa. - 1500 eaa. Kellosalmen asutushistoria alkaa muinaisjäännösten perusteella kivikaudelta.

n. 4000 eaa. Muinais-Päijänne mursi Heinolan Jyrängönharjun ja vedenpinta laski.

800 - 1300 jaa. Linnasaari ja Varpusenlinna. Myöhemmällä rautakaudella syntyivät puolustuslinnoitukset vaikeakulkuisille saarille kallioille.

1486 Virmaila on ollut Nyystölän, Jokioisten ja Sysmän Suurkylän yhteisomistuksessa. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä.

1487 - 1684 Kellosalmen tila on Kellosalmen kylän ainoa talo ja on sijainnut mahdollisesti aluksi Vanhankylänharjun alueella. Tilan omistajia ovat olleet Pekka Pyy, Olavi Pekanpoika ja Pekka Olavinpoika, Martti Olavinpoika, Tuomas Martinpoika, Matti Tuomaanpoika, Sipi Matinpoika ja Matti Sipinpoika.

1539 Virmailassa oli neljä veroa maksavaa talollista.

1582 Rapalan omistaja Pietari Sigfridinpoika sai haltuunsa kaikki Virmailan tilat.

1614 Kellosalmen tila on jaettu kahtia.

1632 Kellosalmen tila on jälleen yhtenä tilana.

1684 - 1810 Kellosalmen ratsutilan omistajina Tandefeltien suku mm. ratsumestari Johan Tandefelt, ratsumestari, luutnantti Johan Tandefelt, edellisen leski Barbro Katarina Lampeel, värikki Peter Johan Tandefelt.

1810 - 1811 Kellosalmen omistajana Kristen Johan Bröijer.

1811 - 1839 Kellosalmen omistajana kapteeni Klas Johan Uggla. Uggla-suku on ruotsalainen Länsi-Götanmaalta peräisin oleva aatelissuku. Suvun juuret juontavat 1600-luvulle asti. Uggla-suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1625. Muun muassa Janakkalan Hakoisten kartano on kuulunut Uggla-suvulle.

1816 - 1855 Kymmenen maan läpi kulkeva Struven kolmimittausketju rakennetaan Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Tällöin myös Tupsuvuoren kohde rakennetaan.

1828 - 1837 Kellosalmella toimi Ugglan verkatehdas.

1839 - 1870 Kellosalmen omistaja Johan Salmen.

1840-luku Tukinuitto alkoi Päijänteellä.

1856 Ensimmäinen höyrylaiva Päijänteelle rakennetaan Asikkalassa, tästä alkaa höyrylaivaliikenteen kultakausi, laitureita muun muassa Salon laituri, Korteniemen laituri.

1858 Kylissä vaikuttanut A. Th. Böök syntyi Alhon kartanossa.

1860-luku Kellosalmella oli tehdas, joka tuotti tervaa, tärpättiä, puuetikkaa, puuhiiltä. Sen omisti Blomqvist, von Schultz & Andersson.

1870 - 1891 Kellosalmen omistajana lippumies Johan Tallgren, joka toimitti museovirastolle Kellosalmelta löydöksiä: kupurasolki, nuolenkivi, kivitikari ja taisi olla myös tuluskivi.

1891 - 1895 Kellosalmen omistaja Johan Alfred Virman.

1895 - 1920 Kellosalmen omistajia Kalle Kustaa ja Eeva Stiina Kellosalmi.

1900-luvun vaihde Kaskeaminen loppui kylissä.

1904 Enni Id syntyi.

1906 Virmailan Myllymäen tuulimylly purettiin ja hirret siirrettiin Ojalan aittaan.

1907 Salon laituri rakennettiin.

1910 Kortelahden laituri rakennettiin.

1910-luku Rakennetaan ensimmäisiä huviloita kyliin.

1913 - 1914 Kansallisvalokuvaaja I. K. Inha vietti kaksi kesää Padasjoella kuvaten Päijänteen maisemia.

1919 Padasjoen kunnan sähkölaitos perustettiin. Kellosalmi sai sähköt 1920-luvulla.

1920 Kellosalmen tilasta erotettiin maanvuokralain nojalla tai myöhemmin harjoitettua asutustoimintaa varten 10 torppaa tai muuta lohkotilaa, käsittäen yhteensä 200 ha.

1920 Kellosalmella oli vielä mäkitupia. Maanvuokralakien nojalla nämä kaikki 15 tilaa itsenäistyivät 1940-luvulle mennessä.

1920 - 1925 Kellosalmi jakaantui kahtia myynnin kautta, omistajat Heikki ja Maria Kellosalmi ja Jalmari Salmela. Myöhemmin erotettu tila sulautui takaisin päätilaan.

1923 - 1936 Kellosalmen omistajat Lahden pormestari Otto Lyytikäinen ja maanmittari Sulo Teittinen.

1925 Virmailan kansakoulu aloittaa toimintansa.

1927 Rakennettiin työväenyhdistyksen seurantalo Sötkö.

1928 Kylään perustettiin kansakoulu, joka aloitti toimintansa Lehtokankaan talossa.

1928 Virmailaan tuli puhelin.

1936 MTK Kellosalmen omistajana ja tilanhoitajina padasjokelaisia isäntiä.

1934 - 1939 Kellosalmen kartano Lahden kansakoulujen kesäsiirtolana.

1940-luvun alku Salon laituri poistuu käytöstä.

1940-luku Kellosalmen kartanosta erotettiin 6 pika-asutustilaa ja tästä kantatilasta tuli Rautiolan pika-asutustila, jonka omistaja on nykyisin Kauko Rautiainen. Lisäksi 3 aikaisemmin itsenäistynyttä tilaa siirtyi pika-asutuksen kautta siirtolaisille. Kartanon rakennuksissa asui 1940-luvulla 8 perhettä, yhteensä noin 50 henkeä.

1940-luvun lopulla Karjalaisten kesäjuhlat

1940-luku Sotavangit kylissä.

1945-48 Karjalaisten saapuminen Kellosalmeen sotien jälkeen ja kylän nousu.

1950-luku Kellosalmen asukasluku oli 214 ja karjatalouksia oli 25. Työn ja toiminnan aikaa.

1950-luku Kellosalmen koulu rakennetaan.

1950-60 -luvun loppu Alkoi muuttoliike pois kylästä työn perässä, asukkaat alkoivat muuttaa keskustaajamaan tai kaupunkiin.

1950-luku Kyläläisten kesäjuhlat, Virmailan kesäjuhlat.

1950 Suuret savotat ja uitot.

1950 Asukkaita Kellosalmella 214 henkilöä

1952 Kellosalmen yli saatiin kapulalossi, sitä ennen käytössä tilapäinen lautta. Kapulalossin alkuaikoina ei ollut lossaria vaan jokainen sai käyttää lossia tarpeen mukaan.

1956 Rakennetaan tie Virmailaan.

1960 Virmailaan saadaan sähköt.

1964 Rakennettiin MTK:n säätiön maja.

1964 Kortelahden laituri hiljeni.

1965 Virmalan kansakoulu lakkautetaan.

1966 Moottorilossi tulee Kellosalmelle.

1972 Väestökato oli nopeaa, asukasmäärä 129 henkeä.

1978 Kolmen kylän yhteinen kylätoimikunta perustettiin 23.7.1978. Toimi ennen nykyistä kyläyhdistystä.

1986 Kellosalmen silta rakennetaan.

1985 Vakinaisia asukkaita oli enää 90 ja karjatiloja oli jäljellä neljä.

1985 Kylissä oli 211 kesäasuntona käytettävää rakennusta.

1992 Enni Id kuoli.

1993 Kellosalmen koulu lakkautettiin.

1993 Päijänteen kansallispuisto perustettiin.

1994 Työväentalo Sötkö tuhoutui salaman aiheuttamassa tulipalossa.

2011 Kolmen kylän yhteinen kyläyhdistys perustetaan.

2012 Kelossin rakentaminen, kylän palveluiden paraneminen kesäaikaan.

2012 Asukkaita Kellosalmella 70 henkilöä.

2013 MTK:n majan vuokraus Lahden pursiseuralle loppuu 17 vuoden jälkeen. Paikalliset yrittäjät vuokraavat majan matkailu- ja juhlakäyttöön.

Lähteet