Henkilökohtaiset työkalut
Ilmakuva Kiveriöstä. Valokuvaamo Kuvakiila, 1965. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Paikannimen historia

Kiveriö tunnettiin aiemmin nimellä Sikosuo. Se oli suoalue, jonne lahtelaiset ajoivat sikansa kesäksi. Kaupunginosan asukkaat eivät kuitenkaan pitäneet nimestä, vaan vaihtoivat sen Kiveriöksi. Aiemmin Kiveriö on tiettävästi ollut alueen itäisten harjujen ja mäkien nimi.

Kivistönmäki

Mäellä sijaitsi aikoinaan Mukkulan kartanon Kivistö niminen torppa. Paikannimi viittaa maaston luonteeseen. Torppa hävisi sittemmin jäljettömiin.

Kivistönmäestä on joskus käytetty nimitystä Roopenmäki. Sillä viitattiin alueella asuneeseen “kylähulluun” mieheen, Roopeen, joka auttoi ihmisiä keräämällä polttopuita ja kantamalla vettä.

Metelinmäki

Kiveriön Mustankallionmäen osa. Lienee aiemmin tarkoittanut koko Mustankallion- ja Pyhättömänmäkeä. Nimen alkuperästä tiedetään vain sen verran, että se on hyvin vanha. Se lienee alueen vanhin paikannimi. On esitetty, että nimi juontuu metelikansan eli hiisien asuinsijasta.

Olli Järvinen on koonnut Metelinmäen selityksiä, joita edellisen lisäksi ovat Metelinmäen kallion paukahteleminen pakkasilla; kertomukset juutalaisten äänekkäistä hevosien teurastuksista; sekä juoppojen, tappelupukarien ja muiden rähinöitsijöiden meluamisesta. Nimi saattaa viitata myös vanhoihin rajariitoihin ja sotaisiin kahakoihin.

Lähteet

  • Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö. (Toim. Päivi Siikaniemi, Lahden kaupunginmuseo, Unto Tupala) Lahden kaupunki, 1994.