Henkilökohtaiset työkalut

Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylissä


Esihistoria

8000 eKr. Jääkauden loppuessa jäätikön reuna väistyi synnyttäen Salpausselät sekä Hämeenkosken taajamaa reunustavat harjut.

500 eKr. - 1300 jKr. Rautakauden asutuksesta kertovat useat rautakauden muinaisjäännökset, Tervalanlähde, Etolan Ilolan kuppikivi, Santahaudanmäen ruumiskalmisto.

1200-luku

1232 - 1234 Pakanalliseen palvontaan kuuluva tila nykyisessä Hämeenkosken pitäjässä.

1400-luku

1410 Itsenäisenä pitäjänä Koski mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1410.

1410 Kosken ja Etolan lisäksi myös Putulan taloja mainitaan hopeaveroluettelossa.

1500-luku

1500-luku Ensimmäinen kirkko rakennettiin kivestä 1500-luvun alkupuolella. Pyhän Laurentiuksen muistolle. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua.

1539 Maakirjamerkintä Kosken ja Etolan pitäjistä

1555 - 1556 Vanhin kirjallinen lähde Suomen tieverkosta on kuningas Kustaa Vaasan sihteerin Jaakko Teitin vuosina 1555 - 1556 laatima luettelo yleisten teiden varsilla olevista tiloista, joihin kuningas aikoi asettaa voutejaan. Luetteloon sisältyivät vain tärkeimmät maantiet. Mukana luettelossa on Ylinen Viipurintie, Then annen wäg ifrå Wijborg til Taffuestehwsz eli tie Hämeenlinnasta Hollolan ja Lapveden kautta Viipuriin.

1600-luku

1600-luku Hämeenkosken toinen kirkko valmistui ennen vuotta 1650. Se oli puinen ristikirkko, joka tuhoutui isonvihan aikana.

1700-luku

1700 - 1920 Ylisen Viipurintien eteläinen haara kulki Lammilta Hankalan kievarin kautta Hollolaan ja itään. Tien pohjoinen haara kulki Lammilta Putulan kautta pohjoiseen Kurhilaan, Anianpeltoon, Hollolaan jne. Aura Jurva mainitsee Putulan Tulosen (Kevarin) kievarin olleen maamme suurimpia kievareita.

1736 Yksinkertainen ristikirkko rakennettiin korkealle mäelle, lähelle Linnakalliota. Tätä edelsi väliaikainen hätäkirkko Ruununmakasiinin kankaalla.

1700-luku Teollinen tuotanto alkoi Päijät-Hämeessä 1700-luvun puolivälissä.

1800-luku

1824 Engelin piirtämä kellotapuli valmistui.

1850 Rakennettiin hirsinen lainajyvästö, joka sai rappauksen 1870-luvulla.

1857 Kosken verkatehdas, yksi Päijät-Hämeen merkittävimmistä teollisuuslaitoksista perustettiin.

1860 Pitäjänkirjaston ensimmäinen lainaus: Gustafna Warpunen lainasi 31.12.1860 J. Abbotin teoksen Lasten Tie Siveyteen ja Autuuteen.

1800 - 1900 -lukujen vaihde Puutteenkujan asutus.

1863 Jokelan kartano perustettiin.

1863 - 1864 Putulan Kevarin (nyk. Tulonen) isäntä, talollinen kestikievarinisäntä Aleksanteri Tuloisela talonpoikien edustajana Valtiopäivillä Helsingissä.

1865 Hämeen läänin Koski perustettiin.

1867 - 1870 Tiilestä muurattu hallikirkko rakennettiin. Kirkko vihittiin käyttöön 27.11.1870.

1870 Presidentti Juho Kusti Paasikivi syntyi Hämeenkosken Huljalan kylässä.

1873 Kansakoulu aloitti syksyllä 1873, opettajana Matti Nykänen.

1870-luku Kirkonkylän vanha kansakoulu rakennettiin.

1880 Hankalassa ja Putulassa kestikievarit.

1888 Hankalan pellavaloukku, Hankalankosken koneellinen pellavanpuhdistuslaitos oli Suomen ensimmäinen.

1890 Perustettiin uusi hautausmaa Valkjärven rannalle.

1890 Ensimmäinen Seurahuone rakennettiin.

1890 Kosken raittiusyhdistys hyväksyttiin 6.3.1890 Raittiuden Ystävien päätoimikuntaan.

1890 Alkoivat markkinat Markkinalaanin alueella.

1892 Kurjalan kartanoon perustettiin meijeri.

1896 Kosken VPK perustetaan.

1897 Hämeenkosken nuorisoseura perustettiin.

1898 Perustettiin kolme kuoroa, nais-, mies- ja sekakuorot.

1898 Putulassa kyläläiset perustavat Lukutupayhdistyksen ja aloittavat yksityisen kirjastotoiminnan.

1800 - 1900 vaihteessa Putulan vanha keskus, Raittin ympärillä palaa (tarkka pvm ei tiedossa).

1900-luku

1900-luvun alku Hämeenkosken Maamiesseura perustettiin 1900-luvun alussa.

1902 Hämeenkosken Riento-nuorisoseura perustettiin Putulaan.

1903 Putulan kansakoulu aloittaa.

1905 Kosken osuusmeijeri perustettiin.

1912 Hämeenkosken ensimmäiset valot sytytettiin Åkerblomin sillalle vuonna 1912.

1914 Kirkonkylän koulun laajennus.

1917 1.5.1917 Huljalan vanha kyläkeskus palaa.

1925 Kosken Kuohu -urheiluseura perustettiin 26.4.1925.

1926 Kiertokoulut lopetettiin Koskella heinäkuussa 1926. Jokaisessa koulupiirissä tuli olla sekä nelivuotinen yläkansakoulu että kaksivuotinen alakansakoulu, lisäksi tuli olla kaksivuotinen jatkoopetus.

1928 Aleksi Tupasela perusti Putulan sahan, joka lopetti toimintansa toisen maailmansodan aikana.

1929 Vanha, nykyisen kunnantalon lähellä sijaitseva meijerirakennus kävi ahtaaksi ja vanhaksi. Uusi meijerirakennus valmistui loppuvuonna 1929.

1933 Kosken metsänhoitoyhdistys perustettiin 7.6.1933.

1936 Kalle Pekola osti seurakunnalta Kuusisto-nimisen tilan ja rakensi aluksi kahden auton tallin. Vuonna 1938 rakennettiin tiilinen viiden auton talli. Pekola oli taustaltaan talonpoika, joka hankki ensimmäisen linja-autonsa vuonna 1924. Viralliset puitteet liikennöintiin hän sai seuraavana vuonna, jolloin Hämeen lääninhallitus myönsi ensimmäisen linjaluvan reitille Koski Hl. - Lahti.

1940 Uusi Seurahuone valmistui.

1942 Ensimmäinen maakuntajuhla.

1944 Silvosen kutomo aloitti toimintansa vuokratiloissa Seuralassa.

1947 Aleksandra Ionowa (Schura), (1899-1980) maankuulu mystikkotaiteilija saa heinäkuussa kotonaan Putulassa taiteenluomisen lahjan ja signeerauksellaan ”H” hän maalaa, piirtää, säveltää 1970-luvulle saakka.

1950-luku Jokelan kartano myytiin kunnalle.

1955 Teollinen toiminta Hankalan pellavaloukussa päättyi.

1975 Koski siirtyi nykyiseen peruskoulujärjestelmään.

1958 Kotiseutumuseo avattiin yleisölle 1.9.1958.

1959 Koski-Seura perustettiin 26.4.1956.

1960-luku Kosken myllyjen toiminta loppui.

1961 J. K. Paasikiven syntymäpaikalle pystytettiin muistomerkki.

1964 Ensimmäinen apteekki, perustajana Ilona Kurikka.

1964 Valtatie 12 rakentaminen taajaman keskustan eteläpuolelle.

1967 Kosken meijerin toiminta päättyi.

1968 Hämeenkosken markkinat Markkinalaanilla lopetetaan.

1970-luku Jokelan kartano kunnalta yksityisomistukseen.

1971 Kotiseutumuseo siirtyi kunnalle joulukuussa 1971. Kosken sotaveteraanit rakensivat korsun museoalueelle.

1973 Päijännetunnelin rakentaminen aloitettiin. Se on raakavesitunneli, joka johtaa vettä Päijänteestä pääkaupunkiseudulle juomavedeksi.

1974 Kenraalimajuri E. R. Lagusin muistomerkki.

1976 Pekolan liikenne siirsi toimintansa Hämeenlinnaan.

1980-luku Hämeenkosken yrittäjien järjestämiä Heinämarkkinoita on pidetty 1980-luvulta lähtien.

1989 Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry, yksityinen kirjasto perustetaan Lukutupayhdistyksen ja sen seuraajien välittömäksi toiminnan jatkajaksi.

1994 Maamiesseura ja Maatalousnaiset yhdistettiin Hämeenkosken Maa- ja Kotitalousseuraksi.

1995 Nimi Hämeenkoski otettiin käyttöön.

2000-luku

2001 Kyläportit pystytettiin taajaman sisääntuloteille.

2002 Jokelan kartano nykyisille omistajille.

2007 Hämeenkosken kappeliseurakunta liittyi Hollolan seurakuntaan.

2011 Uusi koulu- ja päiväkotirakennus valmistui.

2013 Kosken VPK 117 vuotta.

2013 Päätoiminen apteekki lopettaa, sivuapteekki jää vielä toimimaan.

Lähteet