Henkilökohtaiset työkalut

Arno Forsius

Julkaistu aiemmin: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sairmuse.htm

Sairaalamuseon synty


Lahden kaupunginsairaalan lasten- ja kulkutautiosaston ylihoitaja Laila Keitola, joka on aina ollut kiinnostunut perinteen säilyttämisestä, oli vuosien varrella ennen vuonna 1977 tapahtunutta eläkkeelle siirtymistään pannut talteen vanhaa sairaalaesineistöä, joka muuten olisi joutunut romujen joukkoon tai kaatopaikalle. Kun Launeen sairaala-alueella sijainneista osastoista vuonna 1976 luovuttiin, siirrettiin talteen otetut tavarat kantasairaalan varastoihin. Tällöin museokärpänen pääsi puremaan myös sairaalan johtoryhmää. Sen seurauksena pantiin eri osastoilla toimeen järjestelmällinen vanhojen tavaroiden etsintä, joka tuottikin runsaan tuloksen. Ainekset kokoelmaa varten olivat siis koossa, tarvittiin vain museotilat.

Sairaalamuseon tilaongelmaa pohdittaessa kohdistuivat katseet kantasairaalan toisessa kellarikerroksessa olevaan väestönsuojaan, joka oli tyhjänä. Viranomaisilta saatiinkin lupa ottaa väestönsuoja museotiloiksi ehdolla, että se tarvittaessa saadaan nopeasti tyhjennetyksi varsinaiseen tarkoitukseensa. Väestönsuoja käsittää eteistilan ja 10 huonetta, joiden yhteinen pinta-ala on 169 neliömetriä. Huonejärjestys mahdollistaa sopivasti kävelykierroksen museotiloissa.

Lahden kaupunginmuseon kanssa käydyissä neuvotteluissa sovittiin siitä, että kaupunginmuseo huolehtii esineistön luetteloinnista ja näytteillepanosta ja kaupunginsairaala puolestaan museotilojen kunnostamisesta, siivoamisesta ja valaistuksesta. Esineistö saatiin luetteloiduksi kesällä 1978 ja sairaalamuseo saatiin esittelykuntoon lokakuun lopulla 1978. Museotilojen kunnostaminen tapahtui lähes kokonaan talkootöinä ja ylimääräisiä varoja on tarvittu vain kaupunginmuseon palkkalistoilla ollutta henkilökuntaa varten alkuvaiheessa.

Sairaalamuseon kokoelmat

Sairaalamuseon esineistö on koottu pääasiallisesti Lahden kaupunginsairaalan eri osastoilta, varastoista, kellareista ja vinteistä. Esineistö käsittää vuoteita ja muita sairaalakalusteita, röntgen- ja diatermialaitteita, leikkaussalin kalustoa ja instrumentteja, laboratoriovälineitä ja apteekkitavaroita ym. Osa tavaroista on saatu lahjoituksina muilta laitoksilta ja yksityisiltä henkilöiltäkin, esimerkkeinä siirrettävät röntgenkuvauslaitteet, piirilääkärin työvälineet, vanha mikroskooppi ja sodanaikainen kreppipaperiside. Vanhimmat tavarat ovat kaupunginsairaalan perustamisen ajalta eli vuodelta 1910. Myös nykyaikaista välineistöä on otettu talteen tulevaisuutta varten, sillä tavara muuttuu antiikkiseksi nopeassa tahdissa.

Kaupunginmuseon tavoitteena on ollut saada kokoelmat esille tiettyinä kokonaisuuksina. Sairaalaväen mielestä silloin jää kyllä paljon mielenkiintoista esineistöä pois näkyvistä. Ongelmana onkin nyt varastotilojen puute, jonka vuoksi yksi suuri museohuone on jouduttu ottamaan ainakin toistaiseksi varastoksi. Toivottavasti se saadaan lähitulevaisuudessa näyttelyhuoneeksi, jossa voidaan pitää esillä muuhun yhteyteen kuulumattomia tavaroita ja ehkä vaihtuvia pienoisnäyttelyitä.

Eteistilassa on esillä kaupunginsairaalan pienoismalli ja valokuvia sairaalarakennuksista. Ensimmäisessä huoneessa on lääkärin vastaanottoon liittyvää esineistöä. Seuraavassa huoneessa on silmätautiosaston välineistöä, josta osa on peräisin Viipurin Diakonissalaitoksen sairaalasta. Kolmas huone on sisustettu potilashuoneeksi vuoteineen. Seuraavassa huoneessa on esillä röntgenlaitteita. Viidennessä huoneessa on leikkaussalitoimintaan ja synnytyksiin liittyviä välineitä. Kuudes huone on sisustettu laboratorioksi. Seitsemännessä huoneessa on pääasiallisesti apteekkivälineistöä. Kahdeksas huone on, kuten jo aikaisemmin mainittiin, museovarastona toistaiseksi. Yhdeksännessä huoneessa on esillä keittiö- ja talousesineitä. Viimeinen huone on kalustettu sairaanhoitajan asuinhuoneeksi.

Museokokoelmat käsittävät nykyään jo noin 1700 esinettä. Sen lisäksi museon yhteyteen on kertynyt huomattava määrä Lahden kaupunginsairaalaan ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää historiallista aineistoa, kuten asiakirjoja, lomakkeita, tositteita, kirjallisuutta ja valokuvia.

Sairaalamuseossa kävijät

Sairaalamuseossa ei ole erillistä henkilökuntaa, joten sitä ei voida pitää nähtävänä kuin sopimuksen mukaan. Sairaalan johtoryhmä ja kaupunginmuseon henkilökunta ovat mahdollisuuksien mukaan opastaneet museosta kiinnostuneita kävijöitä työaikana ja vapaa-aikoina, usein myös iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Kaupunginsairaalan oman henkilökunnan lisäksi museossa on tavallisesti käynyt sairaanhoidon opiskelijaryhmiä, potilasyhdistyksiä, eläkeläisryhmiä, kaupungin vieraina olevia retkikuntia ja aivan yksittäisiäkin henkilöitä.

Museokäynnin yhteydessä on esitetty välähdyksiä Lahden kaupunginsairaalan ja Lahden kaupungin terveydenhuollon menneisyydestä. Kävijät ovat saaneet muistoksi esitteet museosta, Lahden kaupunginsairaalan vaiheista ja Lahden sairaalaolojen kehityksestä. Lahti -viikolla, jota vietetään vuosittain kaupungin syntymäpäivän 1.11. aikoihin, on sairaalamuseo yleensä ollut avoinna yleisölle ainakin arkipäivinä parin tunnin ajan. Silloin on kaupunginmuseosta saatu henkilökuntaa avustamaan opastamisessa ja kokoelmien valvomisessa. Muutamana vuonna kävijöillä oli mahdollisuus äänitetyn diaesityksen seuraamiseen. Tulevaisuudessa on toiveena yhden tai useamman videonauhan valmistaminen sairaalamuseon elävöittämiseksi.

Julkaistu aikaisemmin: Hollolan Lahti, Lahti-Seuran tiedotuslehti, 1980: 1: 10. Tarkistettu lokakuussa 2005.

Katso myös kirjoitusta Lahden kaupunginsairaala 1910–1985.