Henkilökohtaiset työkalut

Liipolan onni on Marjaana Seppäsen tekemä väitöskirja. joka koskee Liipolan kaupunginosaa. Väitöskirjan koko nimi on Liipolan onni. Asuinalueen sosiaalinen erilaistuminen ja merkitys asukkaille. Liipolan alueen luovutti Lahden kaupungille kiinteistökehitykseen puutarhuri Onni Liipola 1967.

Lahden kaupunkikulttuuriseura piti väitöskirjaa vuoden kaupunkikulttuuritekona 2003. Liipolasta tehtiin uusi tutkimus 2012 otsikolla Takaisin Liipolaan. [20000812]

Väitöskirjan tiivistelmä

vk 50/01 Seppänen, Marjaana: sosiaalipolitiikka: Liipolan onni. Asuinalueen sosiaalinen erilaistuminen ja merkitys asukkaille

Lähettäjä: "Marjaana Seppanen" 04.12.2001 16:54


Seppänen Marjaana, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipolitiikka (sosiaalityö), 12.12.2001

Tutkimuksen pääkysymyksenä oli tarkastella asuinalueen sosiaalista merkitystä sen asukkail�le. Sosiaalisella merkityksellä tarkoitettiin i) osallisuutta tai osattomuutta paikasta (alueen kokeminen ja käyttö) ja ii) osallisuutta tai osattomuutta asuinalueen sosiaalisista suhteista (kanssakäyminen alueella). Selityksiä haettiin eri taustamuuttujista sekä tarkastelemalla osallisuutta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin. Tehdyt havainnot suhteutettiin asuinalueen sosioekonomista rakennetta ja sen kehitystä kuvaaviin indikaattoreihin. Tutkimuksen kohteena olevan lahtelaisen Liipolan lähiön kuvaamisessa käytettiin Tilastokeskuksen indikaattoreita. Tutkimuksen pääaineiston muodostaa liipolalaisille lähetetty postikysely, joka tehtiin toukokuussa 1999.

Tutkimuksessa pyrittiin empiirisen yksilötason aineiston avulla tuottamaan lisävalaistusta segregaatiokeskusteluun. Suomalaisittain kaikkein huono-osaisinkaan lähiö ei juuri muistuta yhdysvaltalaisen tutkimuskirjallisuuden kuvaamaa ghettoa. Työttömyys merkitsi Liipolassakin niukkaa toimeentuloa, mutta työtä vailla olevat olivat suomalaiseen tapaan voimakkaasti kiinnittyneet työn arvoihin. Katujuopottelu oli näkyvää, mutta sitä paheksuttiin, eikä merkkejä sen tai muiden asosiaalisten roolimallien leviämisestä ollut näkyvissä. Tilastojen mukaan Liipolan suhteellisessa asemassa on tapahtunut huononemista. Merkkejä segregaatiokehityksestä havaittiin kyselyvastaustenkin perusteella. Resurssivahvat asukkaat olivat alueeseen tyytymättömämpiä ja halukkaampia muutamaan sieltä pois, mutta muuten tutkimustulokset eivät antaneet tukea mielikuvalle lähiön syöksykierteestä. Lähiöasukkaiden enemmistö oli tulevaisuuden suhteen toiveikasta ja arvosti asuinaluettaan. Luonnon merkitys korostui erityisen paljon. Jokapäiväisen fyysisen elinympäristön viihtyisyys ja kunto olivat tärkeimpiä tekijöitä viihtymisen kannalta. Ne selittivät muuttohalukkuutta paljon vahvemmin kuin se, minkälaiseksi alueen maine koettiin. Vaikka huonosta maineesta oltiin hyvin tietoisia, se ei ollut riittävä sysäys pois muuttamiseen. Koettu muiden (erityisesti tuttavien) vähäinen arvostus Liipolaa kohtaan lisäsi kuitenkin todennäköisyyttä sille, ettei siellä haluttaisi asua tulevaisuudessa.

Liipolan lähiötodellisuutta tarkasteltiin suhteessa Loïc J.D. Wacquant’n luonnehdintaan kehkeytyvästä marginaalisuudesta. Keskeistä ilmiössä on korkealle asettunut työttömyys, joka köyhyyden ohella sitoo ihmiset asuinpaikkaansa. Liipolassa pitkäänkin jatkunut työttömyys ja siitä seuraava pienituloisuus oli yleistä. Ne eivät kuitenkaan sitoneet ihmisiä negatiivisella tavalla asuinalueeseen. Työttömät olivat muita kiinnittyneempiä asuinalueeseen, viettävät siellä enemmän aikaansa ja ovat muita enemmän tekemisissä alueen muiden asukkaiden kanssa. Heidän elinpiirinsä ja sosiaaliset suhteensa eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkästään asuinalueelle.

Wacquant’n ajattelussa keskeinen työttömyyden ja köyhyyden alueellinen keskittyminen ja siihen liittyvä asuinalueen leimautuminen ulkopuolisten silmissä on totta Liipolassakin. Liipola on leimautunut huonoksi alueeksi, ja leima vaikuttaa pysyvältä. Siihen liittyvää vieraantumista paikasta ja paikallisen solidaarisuuden rapautumista ei tutkimuksessa laajemmin havaittu. Vaikka Liipolassa ei yhteisöllisyyttä ainakaan toiminnallisella tasolla paljon ilmennyt, osallisuutta ja jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden alueen asukkaiden kanssa koettiin.

-- Marjaana Seppänen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Saimaankatu 11, 15140 Lahti puh. 03-892 20204 tai 050-5958 970 fax 03-892 20298 e-mail: marjaana.seppanen@helsinki.fi

http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/Lahden_kaupunkikulttuuriseura

Lähdeviitteet