Henkilökohtaiset työkalut

(s. 1932) kirjailijanimeltään myös Paasikari-Salo

Lahdessa 50 vuoden ajan asunut Salo on syntynyt Kokemäellä.

Opinnot

- kansakoulunopettaja (1954) 
- nuorisotyönohjaaja (1955) 
- äidinkielen ja historian erikoistumisopinnot (1969)
- lausunnan ja näyttelijätyön opintoja sekä yksityisoppilaana että erilaisilla kursseilla
- opetushallituksen järjestämä opettajille suunnattu viestintäkoulutus

Ammatit

- peruskoulun opettaja 1954-92
- Lahden Työväenopiston tuntiopettaja 1976-94
- Lahden Diakoniaopiston tuntiopettaja 1978-84
- Hollolan Kotiteollisuuskoulun äidinkielen tuntiopettaja 1979-82
- Kalevalaisten Naisten Helkanuorten ohjaaja 1976-82
- Lahden Konservatorio 1986-96
- Kaarisilta, kirjallisuuden ja näytelmätyön ohjausta 1995-2001
- Senioriryhmien näytelmäohjauksia 1993-2002
- Pajulahden urheiluopisto, viestintäkouluttaja 2001-2005
- Runokoosteita ja näyttämöohjauksia harrastajille 1976-2005
- Lausuntailtoja ja tilausohjelmia vuodesta 1955

Järjestötoiminta

- Lahden Runomaratonin perustajajäsen ja varapuheenjohtaja vuosina 1982-1992, runokirjojen toimittaja ja arvosteluraatien jäsen vuosina 1982-96
- Harjulan Kiltakamraattien oltermanni (pj.)
- Suomen Lausujainliiton jäsen, hallituksen jäsen vuosina 2001-2004

Tietoa kirjailijasta

Kirjallisuuden ja runotyön lisäksi Liisa Salon harrastuksiin kuuluvat musiikki ja liikunta.

"Ohjaajana ja kouluttajana olen joutunut valmistamaan eri-ikäisille opiskelijoille ajankohtaisia ja innostavia harjoitustehtäviä. Harjoitusten aikana sanat palautuivat elävinä kuultavikseni. Arkikielinen kokonaisilmaisu ilman suuria sananselityksiä tuli kuultavilleni monissa muodoissa. Ajattelin koota harjoitustekstejä painettavaksi. Tähän mennessä julkaistuissa kirjoissa niitä on mukana vain yksi ainoa" Liisa Paasikari-Salo kertoo.

"Päijäthämäläisyys on ollut osa elämääni viidenkymmenen vuoden aikana. Koetut tunnelmat ja kuvat kulkevat mukanani. Ne muokkaavat tapaani tulkita ympäristöäni kuullun, nähdyn ja eletyn elämän yksityiskohdista. Oppilaitten ja opiskelijoiden mukana toimien olen saanut olla kiinteästi yhteydessä eri ikäisten ihmisten maailmaan. Työtovereistani monet ovat olleet lähtöisin Lahden ulkopuolelta, samoin sadat oppilaani. Heidän mukanaan olen totutellut päijäthämäläisyyteen vuosikymmenien aikana. Siitä tarpeesta syntyi aikoinaan vuosikymmeniä koulujen käytössä kulunut paikkakunnan historian tuntemiseen houkutteleva oppimonisteenikin. Ympäröivä maaseutu on heijastunut läheisteni elämässä ja heidän innoittamanaan olen päässyt osallistumaan lasten, nuorten ja ikäihmisten kaupunkiin ja uuden paikkakunnan ympäristöön mukautumiseen. Nykyinen päijäthämäläisyys on toki viidenkymmenen vuoden aikana rakentunut monin tavoin uudeksi muuttoliikkeen ansiosta. Siitä on nähtävissä monet muodoltaan vaihtelevat särmät. Sota-ajan kokemukset tuntuvat vielä maaseudulta kaupunkiin, samoin teollisuuden nousun ja laskun vaiheet. Koulutuksen ja asumisen muodot ja kulttuurielämän värikkäät muutokset tällä alueella kiinnostavat yhä. Päijäthämäläiset sunnuntaiehtoon iltamat olivat kyläkouluilla yllättävän kodikkaita 1950-luvulla ja taatusti erilaisia kuin lahtelaisen ranta-alueen suurtapahtumat 2005. Tunnelmien raikkautta ja ilon määrää ei ole mielestäni aihetta verrata" hän jatkaa. == ==

Tuotanto

Romaanit

Enoa perimässä: Asuntounelma, 2005.

Silta luodolta lukaaliin, 2008

Muistelmat

Kuuleeko luoto: Joen rengastama kotirintama, 2003.

Runot

Enkeleitä hiekkateillä, 2005

Enkeleitä hiekkateillä: jalat maahan ja kuuntele, 2005 (2. laaj. ja korj. p.

Hiekkatie: yhdessä koettu polku, 2005.

Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat

Lahden kaupungin historia kouluille 1973, uusintapainoksena monistemuotoisina 1978 ja 1983.

Äänitteet

Kalevalan naisia, 1993.
Lahden Runomaraton 1982-1992 (toim.), 1992.
Tässä hetkessä: Suomalaisen runouden helmiä, 2003.
Kalevala kuulemalla. Kuuvuorils, 2006.

Lisäksi hän on kirjoittanut ajankohtaisia pienoisnäytelmiä koululaisille ja ikäihmisille sekä esitystehtäviä selkokieltä käyttäville.

Tekstinäyte

Puhelinääni

(Harjoitustehtävä valmennuskoulutuksessa oleville oppilaille)

Anna Koljander on muuttanut Helsingistä naapurikaupunkiin ja jättänyt asuntonsa isännöitsijätoimiston vuokrattavaksi. Jonkin ajan kuluttua alkaa vuokralaisesta koitua harmeja. Pelotteluista hätääntyessään Anna soittaa kaupungin oikeusaputoimistoon.

VIRKAILIJA: Halo
ANNA: Anna Koljander, hyvää huomenta.
VIRKAILIJA: Niin.
ANNA: Voisitteko neuvoa, keneltä asiantuntijalta ehkä voisin pyytää neuvoa, kun...
VIRKAILIJA: (keskeyttää): Mikä teidän maksukykynne on?
ANNA: Anteeksi?
VIRKAILIJA: Niin, millainen varallisuusperuste teillä on?
ANNA: Tämä asia ei koske pelkästään itseäni, vaan erästä toisella paikkakunnalla asuvaa henkilöä, joka asuu...
VIRKAILIJA: (keskeyttää) Mikä on sen henkilön maksukyky, jota asia koskee?
ANNA: No, kun sitä juuri en tiedä. Hän uhkailee huumepäissään, mutta en saa häneen päivisin yhteyttä. Soitin hänen äidilleen. Äiti lähti käymään poikansa luona, mutta tämä ei aukaisen ovea, eikä suostu kuuntelemaan. Pojalla on virallinen lähestymiskielto isänsä. Nyt hän uhkailee minua jengeillään, pommeilla ja polttorovioilla. Hän soittelee pitkin öitä ja...
VIRKAILIJA: (äkäisesti) Mitä te siitä välitätte?

Hiekkatie 2005.