Henkilökohtaiset työkalut
Nastolan kirjasto
Nastolan kirjastotalo.jpeg
http://lastukirjastot.fi/nastola
Nastolan kunnankirjasto
osoite Toritie 4
FI-15550 NASTOLA

Vuoden 2016 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Nastolan kirjasto on osa Lahden kaupungin kirjastoverkkoa Nastolan Rakokivessä.

Nastolan kirjaston historiaa

Alkuvaiheet

Nastolan seurakunta itsenäistyi v. 1860 Hollolan rovastikunnasta. Hollolassa oli perustettu kirjasto jo vuosisadan puolivälissä ja myös Nastolan nuori seurakunta ja erityisesti kirkkoherran virkaa hoitanut Anders Winter halusivat täyttää velvollisuutensa sivistyspalveluiden jakajana.

Winter mainitaankin useissa lähteissä Nastolan kirjaston perustajana. Hänen tiedetään suostutelleen useat kartanonomistajat lahjoittamaan varoja kirjastotoiminnan aloittamiseksi. Marraskuun kirkonkokouksessa v. 1860 laadittiin perustava asiakirja ja toiminta käynnistyi v. 1861 lahjoituksena saadun n. 100 kappaleen, pääosin uskonnollista kirjallisuutta sisältävän kokoelman turvin.

Kunnan kirjasto

Nastolan kunnan itsenäistyttyä v. 1869 kirjastotoiminnan ylläpito siirtyi kuntakokoukselle, ja kun uusi kunnantupa v. 1870 valmistui, kirjasto sijoitettiin sen yhteyteen. Ensimmäiset kyläkirjastot perustettiin v. 1883 Immilään ja Ruuhijärvelle ja muutamaa vuotta myöhemmin Pyhäntakakin sai oman kirjastonsa. Ahtialan, Uudenkylän ja Villähteen kirjastot perustettiin 1890-luvulla.

Toiminta rahoitettiin järjestämällä huvitilaisuuksia ja arpajaisia, joiden tuotto käytettiin kirjastojen hyväksi. Vuonna 1875 kuntakokouksessa hyväksyttiin päätös, jonka mukaan kunnan viinaverovaroista päätettiin lahjoittaa 30 mk kirjastotoiminnalle. Hyödylliseksi havaittua kirjastotoimintaa haluttiin vakiinnuttaa, ja niinpä kuntakokous laati uudet toimintasäännöt. Tavoite oli edelleen "hyvien ja hyödyllisten kirjojen hankkiminen". Kirjoja sai lainata "joka päivä jälkeen jumalanpalveluksen ja muulloin hoitajan ollessa kotona".

Kanta- ja piirikirjastot

Suomen Kirjastoseuran perustaminen v. 1910 loi pohjan riippumattoman kirjastolaitoksen kehittymiselle. Nastolan kirjasto liittyi seuraan v. 1916 ja koko kirjastojärjestelmä uusittiin. Koottiin kantakirjastokomitea, joka loi toiminnalle uudet säännöt Kansanvalistusseuran mallisääntöjen pohjalta.

Kirkonkylän kirjasto toimi kantakirjastona ja kyläkirjastot piirikirjastoina. Kantakirjasto toimi kunnantalossa ja piirikirjastot kylien kansakouluilla ja luontevaa oli, että kansakoulunopettajat toimivat kirjastonhoitajina. Säännöt edellyttivät, että kantakirjastot toimivat "kansalaissivistyksen kehittämiseksi ja ammattitaitojen kartuttamiseksi". Piirikirjastojen tehtävänä oli "lukuhalun kehittäminen ja tyydyttäminen".

Kirjastolaitoksen talous järjestyi edelleenkin avustuksilla ja kunnan tuella. Pohja valtionapujärjestelmälle syntyi v. 1928 säädetyn kirjastolain myötä. Valtion tuen saamisen edellytyksenä oli, että kunta jakoi vuosittain tietyn summan kirjastoilleen. Johtokunnat valvoivat kirjastojen toimintaa.

Vuonna 1921 säädetyn oppivelvollisuuslain myötä sivistyksen taso kohosi ja samalla lisääntyi kuntalaisten mielenkiinto kirjatietoa kohtaan. Se vaikutti myös kustannustoimintaan ja kirjastojen hankintoihin. Uskonnollisen kirjallisuuden asema alkoi horjua ja vähitellen lainausten painopiste siirtyi kaunokirjallisuuden puolelle.

Sotien jälkeinen aika

Kirjastotoiminta säilyi pääosin ennallaan sotien jälkeisessä Nastolassa. Sivukylistä Tapiola, Metsäkylä ja Ylä-Järvinen saivat 1940-luvun lopulla omat kirjastonsa.

Kirjastotarkastajat seurasivat toimintaa tarkalla silmällä. Helsingin piiri -johon Nastolakin kuului- tarkastaja lähetti v. 1949 kantakirjaston johtokunnalle kirjeen, jossa paheksui tietokirjallisuuden vähyyttä edellisen vuoden kirjahankinnoissa. Myös kaunokirjallisuuden tuli olla sisällöltään korkeatasoista. Uudenkylän ja Villähteen kirjastoja huomautettiin Outsiderin, Sparren ja Muskettin teosten hankinnasta. Vuonna 1952 kirjastotarkastaja toteaa kirjavalikoiman suppeaksi ja pitää syynä "tilojen ja varojen puutetta". Huomautuksiin suhtauduttiin vakavasti ja kirkonkylän kirjasto siirrettiinkin kansakoululle vuonna 1956.

Uusi kirjastolaki

Vuonna 1961 säädetyn kirjastolain seurauksena kirjastojen hallintoa muutettiin ja kirjastotoimi liitettiin kouluhallituksen yhteyteen. Paikallisella tasolla johtokunnat lakkautettiin ja Nastolaankin perustettiin kirjastolautakunta. Kanta- ja piirikirjastot nimettiin nyt pää- ja sivukirjastoiksi. Nastolan väkiluku, n. 7000 asukasta, edellytti pääkirjaston pitämistä auki vähintään kolmena päivänä viikossa yhteensä vähintään kuuden tunnin ajan. Vuonna 1963 kirjasto alkoi olla avoinna 2,5 tuntia maanantaisin ja perjantaisin sekä tunnin lauantaisin.

Suuren rakennemuutoksen myötä Nastolaan muutti valtavasti uusia asukkaita. Muutamassa vuodessa väkiluku kasvoi n. 2500 hengellä ja ylitti pian 10000 asukkaan rajan. Kirjastopalveluiden kysyntä kasvoi, mutta kirjastolaitos ei vielä tuolloin pystynyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin, sillä kunnan oli ensin panostettava asukkaiden kiireellisempiin tarpeisiin.

Kirjastoverkkoa karsitaan

Sivukylien kijakokoelmiltaan vaatimattomat kirjastot eivät enää houkuttaneet asiakkaita ja niinpä 1970-luvun vaihteessa lakkautettiin ensi Ylä-Järvisen ja kolmea vuotta myöhemmin myös Immilän, Ruuhijärve, Tapiolan ja Metsäkylän sivukirjastot. Niitä korvaamaan hankittiin kirjastoauto, joka otettiin sivukylillä vastaan ennennäkemättömällä lainausten kasvulla.

Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonnaan autosta lainattiin n. 31000 kirjaa, kun lakkautettujen sivukirjastojen lainojen määrä oli ollut n. 6000. Nastolaan perustettiin 1970-luvulla myös laitoskirjasto, joka toimi ensin Nastolan kunnalliskodissa Uudessakylässä, mutta muutti uuden terveyskeskuksen valmistuttua kirkonkylään v. 1978.

Pääkirjasto pääsi muuttamaan kirkonkylän koululta uusiin tiloihin Aurantielle aiemmin myymäläkäytössä toimineeseen huoneustoon vuonna 1976. Muutto merkitsi suurta parannusta toimintaolosuhteisiin, sillä tila lisääntyi kolminkertaiseksi entiseen nähden. Samalla kairjastonhoitajan virka muutettiin päätoimiseksi ja palkattiin myös muuta kirjastoammatillista henkilökuntaa. Tilaratkaisu tiedettiin väliaikaiseksi, sillä uutta kirjastotaloa suunniteltiin jo tuolloin.

Uusi kirjastotalo

Vuonna 1981 valmistui uusi, komea kirjastorakennus Rakokiveen. Se avattiin yleisölle syyskun alussa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Perko & Rautamäki. Pääsuunnittelijana toimi Reijo Perko. Rakennus tehtiin betonielementeistä, ja Reijo Perko suunnitteli erityisesti Nastolan kirjastolle koristeellisen seinäelementin nimeltään "Kirja on avoin". Sisustussuunnittelijana toimi sisustusarkkitehti Heikki Heimala. Talon pinta-ala on n. 1500 neliömetriä. Uudenkylän ja Villähteen sivukirjastot lakkautettiin säästösyistä 1990-luvulla. Saman kohtalon koki myöhemmin myös laitoskirjasto.

Lähde: Manelius, Pekka: Katsaus nastolalaiseen kirjastotoimintaan 1861-1981


Nastolan kunnan verkkosivut

Nastolan kunnankirjasto
Nastolan kirjasto | Nastolan kirjastoauto