Henkilökohtaiset työkalut
Orimattilan kaupunginvaltuusto
[paikka kuvalle]
[kuvaselite]
Orimattilan kaupunki
http://www.orimattila.fi/sivu.php?id=56&sivuid=95

Orimattilan kaupunginvaltuusto on Orimattilan kunnan kuntalain mukainen kunnan korkein päättävä toimielin. Sen edeltäjä oli Orimattilan kunnanvaltuusto.

Vuosien 2013-2016 kaupunginvaltuusto valittiin kunnallisvaaleissa 2012.


Kuntakokouksen ja kunnanvaltuuston historiaa

Kuntakokouksen varassa

Suomen suuriruhtinaskunnassa annettiin 6. helmikuuta 1865 maalaiskuntie koskeva vuoden 1865 kunnallisasetus, jonka mukaan maalaiskuntien hallinto irrotettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hallinnosta 1865-1866 aikana. Kuntien asioita evankelis-luterilaisen seurakunnan sijasta alkoi hoitaa kunta. Kunnissa oli mahdollista perustaa asioita kuntakokokuksen välillä kunnanvaltuusto, mutta se ei ollut välttämätöntä. Kuntakokouksen toimeenpanoelin eli käytännössä kunnallislautakunta ja sitä johti kunnallislautakunnan palkaton esimies, joka kuitenkin saattoi palkata apulaisia kunnan varoilla.

Ensimmäinen kunnanvaltuusto

Orimattilan kunnanvaltuusto valittiin ensimmäistä kertaa Orimattilan kuntakokouksen päätöksellä 25. heinäkuuta 1910 Uudenmaan läänin maaherra Max Theodor Alfthanin 1909 antaman kehoituksen mukaisesti. Ensimmäiseen kunnanvaltuustoon valittiin kolmenkymmenentäkolme kunnanvaltuutettua suuruisena. Eduskunta oli hyväksynyt yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunnallisvaaleihin, mutta sitä ei oltu vahvistettu eikä se ollut saanut lainvoimaa. Kuntakokous jäi voimaan ylimpänä päättävänä elimenä Orimattilan kunnanvaltuuston rinnalle.

Ensimmäiseen kunnanvaltuustoon 1910 ehdottivat Orimattilan sosialidemokraatit yhtätoista valtuutettua, joista ei valittu ainoatakaan siksi, että kuntakokouksen, joka valtuusto valitsi, äänesti maksettujen verojen mukaan, jolloin maata omistamattomat jäivät kunnanvaltuuston ulkopuolelle. Tämän jälkeen vasemmisto ei osallistunut kunnanvaltuuston vaaliin ennen yleistä ja yhtäläistä kunnallista äänioikeutta, mutta edustajiensa välityksellä vaikutti kuntakokoukseen lautakuntien valinnassa mm. takseeraus- ja tutkijalautakuntaan ja vuokralautakuntaan. Nykyään kun kuntakokousta ei ole, valitsee kuntien kunnanhallitukset ja lautakunnat kunnanvaltuusto, kaupungeissa kaupunginvaltuusto.

Myös vasemmisto edustettuna

Vasemmisto ei pyrkinyt kunnanvaltuustoon omalla vaaliluettelolla, vaan muin tein. Orimattilan kunnanvaltuustoon valittiin 1915 alkaen työväenliikkeen edustajia, mutta 1916 Orimattilana sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö totesi kunnanvaltuutettu Ilmari Niemiojasta ja Adolf Sirénistä, että he olivat toimineet tavalla, joka ei vastannut järjestön tahtoa.

Valtuuston päätöksiä

28.12.1914 valtuusto keskusteli torikaupasta, jossa oli alkanut esiintyä ylösostajia, jotka toriajan alussa ostivat torihintaan suuren määrän tuotteita ja sen lopulla myivät aikaisempaa torihintaa kalliimmalla tai veivät tavarat Lahden kaupunkiin myytäväksi kallimmalla. Orimattilan kunnanvaltuusto määräsi ylösostamisesta sakon, määritellyn torikauppa-ajan sekä kiellon ostaa maalaistuotteita viiden kilometrin etäisyydellä torista. <ref>Orimattilan kunnanvaltuuston kokous 28. joulukuuta 1914, 3. pykälä

Ensimmäinen maailmansota alkoi aiheuttaa 1916 elintarvikepulaa Suomessa, kun viljantuonti Venäjältä alkoi ehtyä. Suomessa karjatalouden vuoksi viljeltiin pääasiassa rehuviljaa ja maataloudet viljelivät leipäviljaa myös itselleen. Asutuskeskuksissa alkoi esiintyä niukkuutta.

Orimattilan kunnanvaltuusto puuttui asiaan tammikuussa 1917 ilmoittamalla, että maatilat eivät voineet enää maksaa valtionveroja, jotka oli määrätty maksettavaksi luontaissuorituksina rahan asemesta rahalla, vaan ne tuli maksaa siemenviljalla. Kaikkea viljaa ei oltu lajilteltu, jonka vuoksi siemenviljaylijäämää ei ollut.

Helmikuussa 1917 Orimattilan kuntakokoukselta, joka oli kunnanvaltuustoa ylempi päättävä elin, pyydettiin vapaaehtoista 1%-1,5%:n luovutusta karjasta sotilaita ja siviiliväestöä varten. Kuntakokous suostui lihanluovutukseen sotilaita, mutta ei suomalaisia siviilejä varten. Kuntakokouksen mukaan Orimattilassa oli kehitetty maitotaloutta, joka riitti paikallisiksi tarpeiksi ja yleisesti Orimattilasta toimitettiin maitoa suuret määrät myös Petrogradin tarpeisiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli Orimattilan karjaluku jo vähentynyt 20%. Kun elintarvikesäännöstely, mutta myös työväestön vaatimukset kahdeksan tunnin työpäivästä myös maaseudulla lisääntyivät, päättivät maanviljelijät järjestäytyä. Helluntaina 1917 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhalla ylioppilastalolla järjestettiin 28.-29. toukokuuta noin 700-800 hengen kokous, joka päätti perustaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton valitsemansa Maataloustuottajain Valtuuskunnan ja erityisen valiokunnan avulla. Keskusliittoa valmistelevien piiriliittojen kokous 18. syyskuuta 1917 varsinaisesti perusti keskusliiton. Osallistujia toukokuun lopun helluntaikokoukseen oli myös Orimattilasta. Kunnallishallinnossa Orimattilan kirkonkylän kansakoulun johtokunta lyhensi kevätlukukautta 1917 kolmella päivällä laskien kansakoululaiset 19. toukokuuta 1917 lauantaina, jotta he ehtivitä auttamaan enemmän toukoaikana maataloustöissä.

Ensimmäiset kunnantalot

Orimattilassa oli ollut 1800-luvulla pitäjäntupa, joka oli huonokuntoisena luovutettu 1890 palokunnalle paloruiskujen varastointitilaksi, minkä jälkeen siitä tuli Orimattilan emäntäkoulun varastorakennus. 1800-luvun viimeinen vuosikymmen kunnan kokouksia pidettiin Iso-Latolan talossa. Iso-Latolan sijaan suunniteltiin kunnantuvaksi Käkelästä ostettua kappalaisen asuntoa, mutta siitä kunnostettiin kunnanlääkärille asunto. Uuden kunnantalon perustamista harkittiin 1911, mutta asia raukeni. Huhtikuussa 1913 Orimattilan kunta osti kunnallislautakunnan esimiehen, Teuvo Kaitilan, maatilan, kunnalle 52 äänestäjällä ja 1298 äänellä 76 äänestäjää ja 924 ääntä vastaan veroäyrein. Kaitilan entinen talo hyväksyttiin kunnanvaltuuston kokouspaikaksi 27. huhtikuuta 1914. Orimattilan kunnan arkisto mahtui taloon 1922 saakka.

Kunnallisvaalit

Kun aikaisemmin kunnanvaltuuston oli valinnut vaalissa kuntakokous, jossa äänioikeus määräytyi veronmaksun, veroäyrien mukaan niin kunnallisvaaleissa 1918, jotka järjestetiin marraskuussa 1918 voimaan astuneen kunnallislain perusteella yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella ja jotka joissain kunnissa järjestettiin vasta vuoden 1919 puolella, valittiin ehdokasluetteloilta suhteellisella vaalitavalla. Orimattilassa oli useita vaaliehdokasluetteloita, joista neljässä ei ollut kuin numeroita.

Suomen sisällissodan jälkeen osa valtiollisista rikoksista tuomittuja oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa vuosiksi, mikä poisti heidän vaalikelpoisuutensa ja äänioikeutensa. Toiset kunnallisvaalit pidettiin 1920, jotka olivat luonteeltaan täytevaalit. Kolmasosan edellisissä kunnallsivaaleissa valituista piti erota, ja tehdä tilaa vuoden 1920 vaaleissa valitulle kolmasosalle. Erovuoroiset valittiin arvalla. Orimattilassa oli 1920 kaksi vaalilistaa, joista toinen oli työväenliikkeeseen perustuva. Siltä valittiin neljä kunnanvaltuutettua.

Vuoden 1921 kunnallisvaaleissa Orimattilassa oli seitsemän vaalilistaa, joista kuusi oli vaaliliitossa keskenään. Yhdeksästä valitusta neljä oli valittu työvänliikkeen listalta ja viisi vaaliliiton kuudelta vaalilistalta. Työväenliikkeen lista sai kannatusta erityisesti Heinämaalta, Kuivannolta, Luhtikylästä, Niinikoskelta ja Mallusjoelta.

Täydennysvaaleja pidettiin 1919, 1920, 1921, 1922, 1923, 1924, mutta 1925 valittiin koko kunnanvaltuusto kolmivuotiskaudeksi 1926-1928. Vuoden 1925 kunnallisvaaleissa vaalilistoja oli 17, joista vaaliliiton muodosti 15 listaa. Vaaliliiton vaalilistojen runsas lukumäärä johtui kyläkuntaisuudesta. Yksi lista keräsi ääniä Kuivannolta, toinen Luhtikylästä ja kolmas Mallusjoelta. Työväenliike sai 33 kunnanvaltuutetusta 12 ja muut 11.

Orimattila oli vasemmistoenemmistöinen kunta. 1926-1930 toimi Orimattilan kunnanvaltuuston puheenjohtajana Kuivannolta E. V. Nordlin, joka lukeutui sosialidemokraatteihin. Hän toimi kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana 1922-1925 sekä 1931-1945.

Vuoden 1928 kunnallisvaaleihin osallistui myös Orimattilan Maataloustuottajain yhdistys. Se asetti kaksi ehdokasta, Unto Pelkosen ja Lauri Sihvolan. Vaaleissa valitiiin 11 vasemmistoon kuuluvaa ja 12 muuta. Orimattilasta oli tullut niukasti porvarienemmistöinen kunta.

Ylimääräiset Eduskuntavaalit 1930 oli järjestetty tasavallan presidentti Lauri Kristian Relanderin päätöksellä siksi, että niin kutsutut kommunistilait, jotka rajoittivat perustuslaillisia oikeuksia, oli hyväksytty vain niukasti eduskunnassa ja jätetty lepäämään vaalien yli. Tämä vaikutti Orimattilassa vuoden 1930 kunnallisvaaleihin siten, että kun kunnan vaalilautakunnalle jätettiin 17 ehdokaslista, joista neljä oli vasemmisto ja porvareiden 13, havaittiin, että vaalilistoilla 1 ja 3 ehdokkaana oleva kivimies Vihtori Malinen oli ollut jäsenenä ja toiminut järjestysmiehenä kommunistisena lakkautetun Suomen Maa-, Metsä- ja Uittotyöväen liitto ry:n Luhtikylän osastossa, jossa oli noin kolmekymmentä henkeä jäsenenä. Tämä johti sekä vaalilistan 1 ja 3 hylkäämiseen kunnallisvaaleista.

Kunnallisvaaleissa 1933 oli Orimattilassa kolmessa vaaliliittoa. Kunnan yhteinen etu- nimisessä vaaliliitossa oli 16 porvarillista vaalilistaa. Työväen ja pienviljelijäin etu -nimisellä listalla oli kolme työväenhenkistä vaalilistaa. Kolmannen vaaliliiton muodosti Pienviljelijäin vaaliliitto.

Kunnallisvaaleissa 1936 oli kunnallisvaaleissa kaksi vaalilistaa, joista Kunnan yhteinen etu -vaaliliitossa oli 13 vaalilistan porvarilliset edustajat. Toinen vaaliliitto oli Työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto. Valituiksi tulivat Paavo Eerola, Aatto (Adolf) Sirén, V. A. Syväsilta, E. V. Nordlin, Lauri Sihvola, Rickhard Ylöstalo, Konsta Karhu, Nuutti Niemelä, Sulo Malm, Emil D. Eloranta, Ilmi Verner Varjola, Oiva Kekkonen, Nikolai Tamminen, Kalle Kaskinen, Väinö Nieminen, Väinö Eerola, Urho Matikkala, Jalmari Hovi, Viljo Ojanen, Lauri Saarinen, Uno Oesch, Verner Kaijala, Väinö Anttila, Kalle Tavakka ja Martti Jäämaa.

Talvi- ja jatkosodan vuoksi ei kunnallisvaaleja järjestetty 1939 eikä 1942, vaan vasta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kunnallisvaalit 1945. Suomen osalta Lapin sota oli päättynyt 27. huhtikuuta 1945 Lapissa, mistä päivästä tuli kansallinen veteraanipäivä. Vuoden 1936 kunnanvaltuutetut olivat vallassa kolme silloista kunnallisvaalikautta, ja ehdokasasettelu oli kommunistilakien rajoittama.

[kesken]

Lähteet

Suomenkielisen Wikipedian artikkeli Orimattilan kaupunginvaltuusto, artikkelin alkuperäislähde pääasiassa Orimattilan historia III.