Henkilökohtaiset työkalut
Pyhäniemen kartano
[paikka kuvalle]
[selite kuvalle]
Hollolan Pyhäniemi
http://www.pyhaniemenkartano.fi
osoite Rantatie 708, FI-16730 HOLLOLA
Toiminta

Pyhäniemen kartano on entinen ratsusäteritila, jossa olivat yhdistettynä kaksi ratsutilaa. Kartanon päärakennus on vuodelta 1780, ja nykyinen englantilaistyyppinen ulkomuoto on vuodelta 1907.

Pyhäniemen kartanon historia

Uuden ajan alku

Tilan omisti 1600-luvun lopulla Hollolan kirkkoherra, rovasti G. F. Berner, jonka tyttärien avioliittojen kautta se siirtyi Gyllenbögel- ja Björksten -suvuille. 1800-luvun alussa tilan omisti Ammondt-suku ja sittemmin hovineuvos C. J. Collin, jonka puoliso kuului Ammondt-sukuun.

Teollistumisen aika

Kartanon omistanut varatuomari Oscar Collin perusti 1900 kartanolle Pyhäniemi Hjulfabrikin, joka valmisti puisia pyöriä hevoskärryihin ja kenttätykkejä varten. Pyhäniemen pyörätehtaan alkuvuodet olivat vaikeita mm. kilpailutilanteessa tammesta tehtyjä ulkomaisia pyöriä vastaan, minkä vuoksi Pyhäniemen pyörätehtaan tuotannon siirtämistä ulkomaille harkittiin aluksi. 1914 valmistettiin Pyhäniemen pyörätehtaassa 10 200 paria kärrynpyöriä sekä 172 puista hihnapyörää sekä lapion- ja kirveenvarsia sekä muita varsia 62 000 tuotannon arvoltaan 250 000 markkaa. Tehtaanjohtajana, isännöitsijänä, toimi agronomi A. Wahren. 1914 Pyhäniemen pyörätehdas työllisti 74 työntekijää. 1900-luvun alussa Pyhäniemen kartanon manttaaliluku oli 7 1/2 ja hehtaariluku noin 5500 hehtaaria.

Tilalla oli pyörätehtaan lisäksi tiilitehdas sekä kasvihuoneviljelyä mm. viinirypäleiden kasvattamista varten. 1910 tila siirtyi insinööri Albert Colinille ja 1912 Hendrik Maximiliaan Gilse van der Palsille, joka oli Alankomaiden Pietarin konsuli, 1 500 000 markasta.

Maanomistusuudistus

Torpparien vapautuslain perusteella Pyhäniemen kartanosta siirrettiin kartanon torppareiden omistukseen 2000 hehtaaria 1918. 1919 Hendrik Max Gilse van der Pals luopui omistuksesta, joka siirtyi agronomi Paavo Pätiälälle. Viimeksi kartanon omistus vaihtui, kun Mika Lehto osti sen Heikki Tuomiselta ja tämän äidiltä sekä sisaruksilta 1 200 000 eurolla rakennuksineen ja 15 hehtaarin tontteineen.

Suomi Filmiteollisuuden ja Snapper Filmin elokuvatuotanto

1930-luvulla Pyhäniemen kartanolla kuvattiin useita kotimaisia elokuvia, jonka vuoksi paikkaa alettiin kutsua Hollolan Hollywoodiksi. Suomen Filmiteollisuus kuvari Pyhäniemessä mm. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940), Kaikenlaisia vieraita (1936), Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Naiskohtaloita (1947), Roinilan talossa (1935), Seitsemän veljestä (1939), Serenadi sotatorvella (1940) ja Siltalan pehtoori (1934).

2000-luvulla Pyhäniemessä on kuvattu 2009-2010 Snapper Filmin valmistunutta elokuvaa Hella W., joka kertoo Hella Wuolijoesta. Elokuvaan liittyy kohtauksia Iitin Marlebeckin kartanoon ja Hämeenkosken Jokioisten kartanoon liittyen.

Toinen maailmansota

Talvisodan loppuaikana Pyhäniemen kartano toimi Pyhäniemen jäälentokentän huoltokeskuksena.

Taidenäyttely ja kesäkonsertit

Uudessa omistuksessa Pyhäniemen kartanossa on alettu järjestää kesäisin taidenäyttelyitä ja konsertteja.

Lähdeviitteet

Muuta