Henkilökohtaiset työkalut

Pyhäniemen kartanon alueen asutus on todennäköisesti rautakautista perua. Asiakirjoissa kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat siirtyivät Ammondt -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartano on ollut maanviljelyksen kehittämisen edelläkävijä. Lisäksi siellä on harjoitettu varhaista teollisuustoimintaa. Pyhäniemen saha ja sen yhteydessä toiminut Pyhäniemen pyörätehdas olikin yksi Hollolan huomattavimmista teollisuuslaitoksista Venäjän vallan aikana. Tehdas tuotti mm. tammisia tykinpyöriä, joita myytiin sekä Venäjän että Englannin armeijoille. Pyörätehtaan perusti kartanon omistaja C. Oscar Collin vuonna 1900. Saha ja pyörätehdas työllistivät paljon väkeä lähiseudulta ja kauempaakin.

Yhteen aikaan oli työssä yli 200. Pitkin Uskilaa myöten asuivat. Oli myös työväen kasarmi.. Asikkalaa myöten olivat työssä. Renkien kanssa asuvat yhdessä ja omia mökkejä oli kanssa paljon. Kirkolla oli 2 kauppaa, mutta silloin niitä rupes tuleen Pyhäniemeenkin. Toinen tuli vähän aikaisemmin, toinen myöhemmin.

-Entinen Pyhäniemen torppari Kalle Helminen muisteli 1946 pyörätehtaasta. Lainaus Hollolan historia III.-

Pyhäniemen kartanon rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti A. Nordbergin suunnitelman mukaan. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa kaunis puukuja Hollolan kirkon suuntaan.

Vuonna 1848 perustettu Suomen toiseksi vanhin maaseudun säästöpankki toimi aikanaan kartanossa. 1930-luvulla kartanossa kuvattiin lukuisia Suomi-Filmin elokuvia, mm. Seitsemän veljestä, Siltalan pehtoori, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, Kaivopuiston kaunis Regina sekä Munkkiniemen kreivi. Nykyään kartanossa pidetään taidenäyttelyitä.

Pyhäniemi on saanut nimensä siitä, että siellä oli luostari ja mies joka myi syntejä anteeksi. Pyhäniemen kärjessä vastapäätä Hollolan kirkkoa olevalla Kotomäellä on vanhojen mukaan sijainnut pakanuuden aikainen uhrilehto – ja uhrikivi.

- SKS Kansanrunousarkisto: Hollola. PK 11. Uusitalo Aulis 1879. 1938.-

Lähteet