Henkilökohtaiset työkalut

Teuronjoki virtaa Hämeenkosken taajaman läpi. Maisemaltaan monimuotoisessa joessa on patoja, koskia, hitaasti virtaavia ja viipyileviä kohteita. Useita kohtia vaivaa vesistönäkymien peittyminen vesakoihin ja puuston taakse. Teuronjoki saa alkunsa Pääjärven eteläpuolisesta lampijonosta Hämeenkosken taajaman pohjoispuolelta. Pituutta joella on noin 35 km ja se laskee lopulta Mommilanjärveen idästä päin. Pääjärven ja Mommilanjärven välinen korkeusero on 22 m. Teuronjokea nimitettiin vanhoissa asiakirjoissa Isojoeksi, erotuksena sen monista lisäjoista. Joki saa Tervalanlähteestä virtaavan puron sivuojakseen sekä Koppelonjoen Kiehuvanlähteestä eli Kellolanlähteestä. Ennen Hankalaa yhtyy vielä Kylmänoja Teuronjokeen. Joen yli vievien siltojen rakenteet ovat yhdenmukaisia. Kunta omistaa Hämeenkosken keskustassa Teuronpolun varrella rantasaunan, jota vuokrataan tarvitsijoille. Avantouimarit voivat varata uintikaudeksi (lokakuu-huhtikuu) avaimen, jolla pääsee pukuhuonetiloihin avantouintia varten.

Koskella oli 5 koskea, Pääjärvestä Vanajaveteen virtaavassa joessa, jolla on eri pitäjissä eri nimi. Koskella on Myllyjoki, koska siinä on 5 myllyä, ennen verkatehdaskin sekä pellavaloukku. Koskelta se virtaa Lammille Mommilan järven kautta edelleen. Toisinaan on sen nimi Puujoki, toisinaan Turujoki. Kosken pitäjä on saanut nimensä koskista. Lammin pitäjä on saanut nimensä monista järvistä. Asikkala asikaisista eli lohista, joita Päijänteestä kävivät naapuripitäjän miehet pyydystämässä. Kaikki Suur-Hollolan pitäjät kävivät pyydystämässä siellä lohia. - SKS Kansanrunousarkisto: Koski H.l. PK 12. Jurva, Aura 2091. 1938. -

Taajaman läpi virtaava Teuronjoki on ollut merkittävä tukkipuiden uittoväylä. Koskella uitettiin muistitiedon mukaan tukkeja ensi kerran 1870-luvulla. Uitto loppui 1960-luvun alussa ja tukit siirtyivät maantiekuljetuksiin.

Lähteet