Henkilökohtaiset työkalut
Toini Karivalo

 
(s. 1913)


ent. Paunu, kirjailijanimeltään myös TK

Tietoa kirjailijasta


Pohjassa syntynyt Toini Karivalo on asunut Hollolan Parinpellon kylässä toukokuusta 1918 toukokuuhun 1926.

Hän on valmistunut sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi (1938). Lisäksi hän on suorittanut luonnonhistorian ja maantieteen opintoja sekä lauluopintoja.
Hän on työskennellyt Jämsänkosken terveyssisarena (1938-39) jatalvisodan aikana Jyväskylässä Sotilassairaala 30:ssa sekä kesällä 1944, jolloin hän toimi siellä osastonhoitajana. Sota-ajan toimiin kuului myös lapsen ja kodin hoito. Toini Karivalo on työskennellyt myös tuntiopettajana Varkauden yhteislyseossa (1946-53) ja kouluterveydenhoitajana Kuoppakankaan yhteiskoulussa (1953-64). Eläkkeellä hän on ollut vuodesta 1964.

Harrastuksikseen Karivalo mainitsee luonnon, puutarhan, lasten roolileikit sekä musiikin ja laulun. Kirjoittamisen hän on aloittanut lastenlasten synnyttyä ja runojen kirjoittamisen miehensä kuoleman jälkeen.

Lahden museo- ja taidelautakunta julkaisi kaksi painosta Toini Karivalon kirjoittamaa Parinpellon tarinoita, jossa on myös hänen lastenlastensa piirtämiä kuvia.

Hän kuvaa tuotantoaan todellisuuspohjaiseksi kerronnaksi, johon mielikuvitus on tuonut mehevyyttä. "Runoilija minussa heräsi mieheni kuoleman johdosta 1985. Täytyi johonkin purkaa. Pian löysin luonnon, jota halusin kuvata runokielellä. Runoissani palaan usein Parinpellon tunnelmiin."

"Kuvaan Hollolaa leikki-ikäisen silmin katsottuna, isäni mielialoja, hänen luonnonrakkauttaan, hämäläistä elämää rakastavan olemuksensa innoittamana" hän jatkaa.

Tuotanto

Romaanit

Kun isä kissan piirsi: Parinpellon tarinoita. Kirjapaja 1981.

Parinpellon tarinakerä. Kirjapaja 1984.

Runot

Leveälierinen kangashattu: runokooste, 1991.

Raitamatto: runoja. Runogalleria 1995.

Osallistuminen antologioihin

Siemensade: Kynärin runoryhmän antologia. Keski-Suomen kirjailijatalon julkaisuja n:ro 7. 

Lyrisijät, Keski-Suomen Kynäri 1998.

Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat

Kerro minulle Parinpellosta. 1975.

Parinpellon tarinoita. Kirjapaja 1981.

Päijät-Hämettä käsittelevät artikkelit

Hjalmar Paunun Hollolan aikaa teoksessa Herrat ja myä 1987.

Puutarha Parinpellossa teoksessa Juttua tulie ku turki hijast 1990. 

Hollolan soiva pappila teoksessa Kello kuus ja puntit tasa 1992.

Muu tuotanto

Keski-Suomeen ja Jyväskylään liittyviä teoksia.

Tekstinäyte

Istun silokalliolla
kun aurinko laskee luoteeseen.
Taivaan ja maan värit yhtyvät
ja varpaani kastuvat rantavedessä.
Selkäni takaa hiipii yö.
Sinertyvän vedenkalvon yllä
lokki laiskoin siivin.
Himmenee hiljaa,
yötuuli herää,
paleltaa.
On aika lähteä.

Parinpellon tytölle

Tarinoita tulvillaan
kevät, kesä, kukat maan.
Myöskin pieni ihminen
tarinan on arvoinen.
Tule mukaan, mennään jo!
Portin aukaisee Parinpelto.
Oven luona tyttönen
odottelee kujeillen, nauraen.
Taskut täynnä omenoita
kertomusten koukeroita.
Verannalla kumistin, Vesijärvi sinisin.
Tule joutuin,
tule jo!
Avoinna on Parinpelto.

Leveälierinen kangashattu: runokooste, 1991.