Henkilökohtaiset työkalut

Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylässä


Rautakausi 500 eKr.

1150 - 1300 jKr. Vuorenkylän alueella viitteitä mahdollisesta rautakauden asutuksesta. Harjun tilan mailta, Keijumäeltä on löydetty nurmilaukkaa, jota pidetään rautakautisen asutuksen seuralaiskasvina. Tosin kasvi on voinut tulla kylään myöhemminkin.

1443 ’Putkijärfwi’ mainitaan asiapapereissa kylän nimenä ensimmäisen kerran.

1539 Hämeen maakirjoissa mainitaan Putkijärveltä 10 taloa.

1562 Hämeen maakirjoissa ensimmäinen merkintä Haralahden talosta, jonka mainitaan olleen uudistalo, isäntänä Heikki Pekanpoika.

1500 - 1600 -lukujen vaihde Nuijasota ja katovuodet autioittivat kyliä.

1600-luvun puoliväli Putkijärven kartano perustetaan.

1600-luku Torpparilaitos syntyi Suur-Sysmään. Aluksi torppien synty liittyi uudisasutukseen ja torpista kehittyi usein itsenäisiä taloja.

1734 Perintötilalliset saivat oikeuden pitää torppia.

1757 Kruununtilalliset saivat oikeuden pitää torppia.

1767 - 1800 Isojako suoritettiin Harassa.

Jaossa muodostettiin neljä taloa ja yksi perintötorppa. Näin muodostettiin Vanhatalo, Haranlahti, Torppa ja Laurintalo (Mäkelä ja Rantala).

1789 - 1807 Isojako suoritettiin Putkijärvellä, kylässä yhdeksän taloa. Vuorenkylän isossajaossa muodostettiin kolme tilaa, joista kaksi ensimmäistä kuului Seppälälle ja kolmas Olkkolalle.

1843 Seppälän tilat jaettiin halkomalla neljäksi tilaksi.

1840 Ruulin talon isäntä Abders Rolig rakensi tuulimyllyn Ruulin mäelle.

1846 Olkkolan tila jaettiin halkomalla kahdeksi tilaksi. Näistä tilajaoista muodostui Seppälän, Haukan, Sivinmäen, Purrin ja Ruulin tilat.

1857 Kinkkula sai rakennusluvan tuulimyllylle.

1871 Kärrytie tai ratsupolku Hartolasta Putkijärvelle.

1888 Vuorenkylään perustettiin ensimmäinen kauppa. Parhaimmillaan kylässä oli kaksikin kauppaa: Vuorenkylän Osuuskauppa ja Vuorenkylän Talouskauppa. Talouskauppa lopetti jo 1960-luvulla ja Osuuskauppakin lokakuussa 1977. Runsaan kahden kuukauden ajan kylä oli ilman kauppaa, mutta joulukuusta 1977 lähtien kylällä on taas ollut yksi kauppa. Kylän nuorisoseura otti 1970-luvulla uudelleen käyttöön aiemmin talouskaupan käytössä olleen kioskin ja palkkasi siihen kesäajoiksi myyjättären.

1892 Vuorenkylään perustettiin kansakoulu.

1900-luvun alku Sivinmäen tuulimylly siirrettiin Haraan, Rantalan ja Mäkelän välillä sijaitsevalle kallion nyppylälle. Se purettiin 1939 huonokuntoisena.

1900-luvun alku Pitkään jatkunut kaskeaminen päättyi 1900-luvun alun vuosikymmeninä.

1902 Joulukuun 19. päivänä vihittiin käyttöön uusi koulutalo. Rakennuksen pohjapiirroksena käytettiin Kansakoulun mallipiirustuksia n:o 31.

1907 Koulu siirtyi kunnan omistukseen.

1910-luku 1900-luvun alkuvuosina Putkijärven tie parannettiin maantieksi ja jatkettiin Vuorenkylän ohi Joutsa- Korpilahti-tielle saakka.

1918 Suomen itsenäistyminen ja kansan jakaantuminen kahtia. Myös Vuorenkylän miehiä osallistui taisteluihin niin punaisten kuin valkoisten puolella.

1918 Päätös tien rakentamisesta Vuorenkylästä Haran kylään. Tie tehtiin 3-4 metrin levyiseksi. Soraa ei ollut liiemmin käytössä ja tietä oli varsinkin keväisin ja syksyisin lähes mahdoton käyttää. Tietä parannettiin vuonna 1927, jolloin tietä levennettiin, sorastettiin ja oiottiin nykyiseen uomaansa.

1918 Torpparilaki, laki vuokra-alueiden lunastamisesta, jonka nojalla vuokraviljelijällä oli oikeus lunastaa viljelemänsä torppa tai mäkitupa-alue itselleen.

1920 Putkijärven nuorisoseura perustettiin.

1922 Koulun kuiva pärekatto syttyi palamaan ja rakennus tuhoutui. Koulu toimi väliaikaisesti Purrin päärakennuksessa. Uusi koulutalo rakennettiin 1925.

1922 Helluntailaisuus sai jalansijaa Vuorenkylässä. Ensimmäiset Helluntaiherätyksen kokoukset pidettiin Putkijärven kansakoululla vuonna 1922. Kokoukset järjestettiin Väinö Simolan toimesta. Herätyksen tuloksena uskoon tulleet järjestyivät elokuussa 1926 seurakunnaksi.

1925 Putkijärven kartanosta lohkottiin ensimmäiset 11 torppaa. Torpat itsenäistyivät jo vuosina 1918-1919 mutta maanmittarit olivat niin työllistettyjä, etteivät ehtineet lohkoa aikaisemmin.

1928 Vuorenkylä sai sähköt.

1930-luku Höyryvoiman ja sähkövoiman käyttö johti tuulimyllyistä luopumiseen 1930-luvun loppuun mennessä.

1940-luku Kinkkulan tuulimylly purettiin.

1950 Vuorenkylän saha. Kauppias Aaro Paalanen rakensi 1950-luvun alkupuolella Vuorenkylään saha- ja myllyrakennukset. 1960-luvun alussa saha- ja myllykiinteistöt siirtyivät paikallisen liikemiehen Harald Niemisen omistukseen. Hän lopetti myllyn toiminnan todettuaan jauhatuksen kannattamattomaksi. Nieminen hankki kenttäsirkkelin tilalle raamisahan. Yhteensä saha työllisti 6-7 miestä. Saha näkyi Vuorenkylän kyläkuvassa. Parhaina vuosina Sivinmäen ja Harantien välinen alue oli täynnä lautataapeleita.

1960-luvun loppu Sahan konkurssi oli paha takaisku kylälle. Samoihin aikoihin käynnistyi muuttoliike kylältä pois.

1960-luku Lähes joka taloon rakennettiin uusi navetta.

1966 Ruulin tuulimylly siirrettiin Itä-Hämeen museon pihaan.

1967 Haraan tuli sähkö.

1970-luku Kyläkuva muuttui uusien rakennusten myötä.

1976 Alkoi nykymuotoinen kylätoiminta.

1984 Kylätoimikunnan ensimmäinen tiedote ilmestyi.

1988 Päijät-Hämeen maakunnan vuoden kylä.

1988 Kuninkaalliset Monacon prinssi Albert ja Jordanian prinssi Abdullah vierailivat Vuorenkylässä Jyväskylän suurajojen yhteydessä.

1988 Helsingin yliopiston kylien kehittämisprojekti

1989 Avattiin Purnuvuoren lasketturinteet.

1990-luvulla Vuorenkylä kuuden parhaan kylän joukossa, kun valittiin valtakunnallista Vuoden kylää.

1991 Perustettiin Vuorenkylä-seura ry.

1994 Putkijärven koulu sulki ovensa toimittuaan 102 vuotta. Päijät-Hämeen maakunnan pilottikylä.

1995 Suomi EU:hun, kylä aktiivisena osallistumassa hankkeisiin.

2006 I lmestyi Vuorenkylän kyläkirja.

2006 Tehtiin latureitit Kylä hiihtämään -hankkeessa.

2007 Vuorenkylä valittiin Päijät-Hämeen maakunnan vuoden kyläksi.

2011 I lmestyi Vuorenkylän kylävideo.

2013 Valmistui kyläläisten yhteinen kokoontumistila Purnun vintti.

2013 Rakennettiin Haran kosteikko ja kylässä hyödynnettiin muutenkin maatalouden erityistukia. Tämä näkyy kylämaiseman avartumisena ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymisenä.


Lähteet