Henkilökohtaiset työkalut

Johdanto

Vuorenkylän vanhimmat tilat ovat Harju, Kinkkula, Ruuli, Purri, Seppälä, Haukka ja Sivinmäki. Vuorenkylän torpat ovat sijainneet melko lähellä kantatilaa, tilojen maan omistuksen mukaan. Ensimmäiset omistajat ovat raivanneet peltojaan, kaataneet kaskimaita ja tehneet niittyheinää. Talot olivat välillä autioina ankarien aikojen takia 1500-1600 -luvuilla. Kylässä on ollut menneiden vuosisatojen aikana moninaiset tilusjärjestelyt. Ensimmäiset tilat tai suvut kylässä ovat olleet Seppälät ja Olkkoset.

Vuoden 1918 torpparivapautuslain seurauksena torpparit alkoivat lunastaa tiloja itselleen. Ensimmäiset 11 torppaa lohkottiin Putkijärven kartanosta vuonna 1925 ja vuonna 1928 lohkottiin kuusi torppaa. Tilojen historiasta ja merkityksestä kertoo sekin, että kylällä puhutaan henkilöistä yhä tilan nimen mukaan, ei sukunimellä. Harjun tilan maat kuuluivat ennen Sipilä-nimiseen tilaan, jonka omistajat löytyvät jo vuoden 1539 maakirjoista. Sipilälle perustettiin vuonna 1675 torppa, joka lienee sijainnut nykyisellä Harjun mäellä. Paikka sai sittemmin nimen Koiraharju. Isojaossa sen pinta-alaksi tuli noin 250 ha. 1960-luvulla tilasta erotettiin kaikki rakennukset ja pellot sisältänyt 37 hehtaarin ala, joka sai nimekseen Harju. Harjun tilaa asutti Harjun suku aina 1960-luvulle saakka. Vuoteen 1967 asti tilalla harjoitettiin lypsykarjataloutta. Sen jälkeen tila toimi kahden eri omistajan kesäasuntona. Nykyiset omistajat hankkivat tilan 1980-luvulla ja nyt se on luomu- ja perinnemaisematila.

Harjun tilan torppia ovat olleet Hautala, Likolahti ja Taipale. Sittemmin nuo torpat ovat kadonneet maisemasta ja niistä on jäljellä vain kivijalkoja. Myös niiden pienet peltotilkut ovat metsittyneet. Likolahteen on rakennettu vanhoista hirsistä uusi ’torppa’. Harjuntila sijaitsee kylän pohjoisosassa omien peltojen ympäröimänä maisemallisesti ehjänä kokonaisuutena. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1855. Suuri tupa on yhä lähes alkuperäisessä asussaan; nähtävinä ovat ajan patinoimat hirsiseinät, savun mustuttama katto ja puoli metriä leveät lattialankut. Luonnonkivisen leivinuunin epäillään olevan jopa nykyistä rakennusta vanhempi. Pihapiiriä hallitsee vanha kivinavetta, joka toimii nykyään lampolana. Myös turvekattoinen savusauna ja pärekattoinen riihi muistuttavat maaseudun vanhasta rakennuskulttuurista. Päärakennus pihapiireineen sijaitsee pienehköiltä peltovainioilta kohoavan kumpareen laella. Harjua ympäröivät kaskeamiseen viittaavat vanhat koivikot ja hakamaat

Haukan talo

Haukan talo on ollut osa Seppälän tilaa. Vuonna 1843 se on lohkottu omaksi tilakseen. Asuinpaikkana se on kuitenkin paljon vanhempi. Yksi Haukan talon isäntä, Tuomas Tuomaanpoika tunnettiin myllärinä, joka rakensi taidolla monta tuulimyllyä paikkakunnalle. Haukan tilasta lohkottiin myös tontti kylän kansakoulua varten. Haukan tilan rakennukset edustavat tyypillistä talonpoikaisarkkitehtuuria. Aitan seinässä on vuosiluku 1842. Haukan tilalle johtaa vanha koivukujanne.

Kinkkulan tila

Kinkkulan tilasta on ensimmäinen merkintä vuoden 1539 Hämeen maakirjoissa. Tila autioitui 1600-luvun alun katovuosina. Uusi suku tuli tilalle 1645 ja otti vastuun talosta. Vuonna 1675 tilalle perustettiin Skinkku-niminen torppa, nykyinen Harjun tila. Tilalla on ollut ruotusotilastorppa. Kinkkulan talo oli välillä jakaantunut myös kahdeksi taloksi Ylä- ja Ala- Kinkkulaksi. Ylä-Kinkkula on sijainnut jonkin matkaa nykyisestä Kinkkulasta pohjoiseen rinteessä, missä vieläkin on löydettävissä talon perustuksia. Ylä-Kinkkula myytiin 1885 osaksi Ala-Kinkkulaa. Kinkkulan vanha päärakennus paloin vuonna 1940. Kinkkulan torppia ovat olleet Peltola, Mutkala, Rajala, Utteri, Rajamäki, Suojala, Havula ja Lepistö. Kinkkulan tilalle johtaa koivukujanne.

Purri

Purrin eli Olkkolan tila sijaitsee mäen päällä, keskellä Vuorenkylän laajinta peltoaukeaa. Mäelle näkyvät hyvin seudun mäkiset ja metsäiset maisemat. Purri sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla ja sen länsipuoliset pellot on raivattu tilalta laskevaan rinteeseen. Pohjoisessa Purrin ja Ruulin pellot nivoutuvat toisiinsa. Purrin päärakennus on 1910-luvulta. Purrin itäpuoliset pellot ovat olleet merkittyinä Kuninkaankartastoon ja Purrin kohdalle on merkitty kyläasutusta. Pihapiirissä on hirsiaittoja. Nykyinen isäntäväki on ainakin kuudes sukupolvi tilalla. Purrin torppia ja mäkitupia olivat Ahola, Hakala. Holma, Koivula, Kulmala, Mattila, Moosela, Myllylä, Rajala ja Rinneaho. Purrin pihalla on kivipaasi, johon on kaiverrettu P.Järvi - no 2 - Purri.

Ruuli

Ruulin eli Koulun historian voidaan katsoa alkaneeksi vuodesta 1805, kun Juho Rolig muutti Vuorenkylään. Hän osti kruununtilan perintöoikeuden vuonna 1829. Ennen isojakoa paikka oli lampuotitilana. Ruulin päärakennnus on 1800-luvulta ja sen ulkoasu on alkuperäisellään. Pihalla on myös navetan kiviperustukset. Ruulin ympärillä on ollut Kuninkaankartastoon merkitty pienehkö peltoalue. Ruuli sijaitsee kylätieltä nousevan rinteen laella, jolta aukeaa metsä- ja peltomaisema. Ruulissa on nykyisin pidetty kylän yhteisiä tapahtumia, kuten hirvipeijaisia. Siellä on pidetty myös kylän kesäjuhlia.

Seppälä

Seppälä löytyy omana talonaan maakirjoista vuodesta 1687 alkaen. Seppälän tilalla on pitkä ja monivaiheinen historia. Nykyiset omistajat ovat jo kahdeksas sukupolvi Seppälöitä. Tilan ensimmäinen Seppälä oli Simo Juhonpoika. Vuonna 1816 rakennettu päärakennus ja vuonna 1891 rakennettu navetta ovat edelleen käytössä. Tilalla on laiduntavaa ylämaankarjaa. Seppälässä on ollut aikoinaan 12 torppaa: Haapala, Kiittola, Mäkelä, Penttilä, Purnumäki, Räiskälä, Simola, Tohtaa, Pitkäpohja, Ojala, Rinne ja Kalliola. Monikaan näistä torpista ei ole enää olemassa. Seppälän tilan päärakennuksen paikka on vaihdellut. Nykyinen paikka on kuitenkin vakiintunut jo 1800-luvulla. Tila sijaitsee kylän keskeisellä paikalla.

Sivinmäki

Sivinmäki on kylän vanhimpia asuinpaikkoja. Ennen isojakoa samalla mäellä oli kartanon lampuotitila Marjokangas. Tilalla on monivaiheinen historia omistajan vaihdoksineen. Sivinmäen torppia ja mäkitupia olivat Kurki, Kuusela, Lehtimäki, Rauhala, Syrjälä, Toimela ja Tyynelä. Osa torppien paikoista peltotilkkuineen on kadonnut maisemasta. Sivinmäeltä on jylhät näkymät kohti Purnuvuorta.

Lähteet