Henkilökohtaiset työkalut
(Ak: Uusi sivu: Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylässä. '''9 000 eKr.''' Salpausselät syntyivät jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä hitaasti pohjois...)
 
 
(5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
 +
 
Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylässä.
 
Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylässä.
  
Rivi 23: Rivi 25:
 
'''1200-luku''' Hollolan seurakunta sai alkunsa.
 
'''1200-luku''' Hollolan seurakunta sai alkunsa.
  
'''1329''' E nsimmäinen kirjallinen maininta Hollolasta.
+
'''1329''' Ensimmäinen kirjallinen maininta Hollolasta.
  
 
'''1467''' Pyhäniemen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran 1467.
 
'''1467''' Pyhäniemen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran 1467.
Rivi 38: Rivi 40:
 
apajapaikat Kutajoen ympärillä pysyvät jakamattomina.
 
apajapaikat Kutajoen ympärillä pysyvät jakamattomina.
  
'''1700-luku'''  Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta
+
'''1700-luku'''  [[Pyhäniemen kartano]] muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta
 
ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat
 
ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat
siirtyivät Ammondt -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartanon päärakennuksen
+
siirtyivät '''Ammondt''' -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartanon päärakennuksen
alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasun sa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W.
+
alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasun sa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti '''A. W. Stenforsin''' suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti '''A. Nnordbergin''' suunnitelman
Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti A. Nnordbergin suunnitelman
 
 
mukaan.
 
mukaan.
  
Rivi 52: Rivi 53:
 
kapeat ja hajallaan sijaitsevat peltosarat isommiksi lohkoiksi.
 
kapeat ja hajallaan sijaitsevat peltosarat isommiksi lohkoiksi.
  
'''1800-luku''' Kutajärvi erottui omaksi järvekseen 1800-luvun alun Vesijärven
+
'''1800-luku''' [[Kutajärvi]] erottui omaksi järvekseen 1800-luvun alun [[Vesijärvi|Vesijärven]]
 
pinnan laskujen myötä.
 
pinnan laskujen myötä.
  
 
'''1813''' Pappila rakennettiin.
 
'''1813''' Pappila rakennettiin.
  
'''1829-1831''' Kirkon kellotapulin rakentaminen C.L. Engelin suunnitelmien mukaan.
+
'''1829-1831''' Kirkon kellotapulin rakentaminen '''C.L. Engelin''' suunnitelmien mukaan.
  
 
'''1842''' Lainajyvästö aloitti toimintansa. Viljamakasiinina käytettiin aluksi kellotapulin läntistä huonetta, joka oli alun perin varattu kirkon irtainten tavaroiden säilyttämiseen.
 
'''1842''' Lainajyvästö aloitti toimintansa. Viljamakasiinina käytettiin aluksi kellotapulin läntistä huonetta, joka oli alun perin varattu kirkon irtainten tavaroiden säilyttämiseen.
Rivi 63: Rivi 64:
 
'''1848''' Uusjako
 
'''1848''' Uusjako
  
'''1848''' Pyhäniemen kartanon Karl Detlof Ammondt oli perustamassa
+
'''1848''' Pyhäniemen kartanon '''Karl Detlof Ammondt''' oli perustamassa Ylä-Hollolan kihlakunnan säästökassaa, maamme toiseksi vanhinta maaseutusäästöpankkia. Säästökassa toimi Pyhäniemessä yli 30 vuotta.
Ylä-Hollolan kihlakunnan säästökassaa, maamme toiseksi vanhinta
 
maaseutusäästöpankkia. Säästökassa toimi Pyhäniemessä
 
yli 30 vuotta.
 
  
 
'''1855''' Lainajyvästö kirkon länsipuolelle.
 
'''1855''' Lainajyvästö kirkon länsipuolelle.
  
'''1859''' Messilän matkailu alkoi, kun helsinkiläinen insinöörieversti kävi
+
'''1859''' Messilän matkailu alkoi, kun helsinkiläinen insinöörieversti kävi suunnittelemassa näkötornia Tiirismaalle.
suunnittelemassa näkötornia Tiirismaalle.
 
  
'''1864''' Hollolan ensimmäinen apteekkari Waldstedt siirsi apteekin kirkonkylään.
+
'''1864''' Hollolan ensimmäinen apteekkari '''Waldstedt''' siirsi apteekin kirkonkylään.
  
 
'''1865''' Hollolan kunta perustettiin.
 
'''1865''' Hollolan kunta perustettiin.
Rivi 79: Rivi 76:
 
'''1867''' Uskilan koulu perustettiin.
 
'''1867''' Uskilan koulu perustettiin.
  
'''1868-1871''' Vesijärven pinta aleni vielä kerran Vääksyn kanavan rakentamisen
+
'''1868-1871''' Vesijärven pinta aleni vielä kerran Vääksyn kanavan rakentamisen myötä.
myötä.
 
  
 
'''1887''' Pyhäniemeen perustettiin höyrysaha.
 
'''1887''' Pyhäniemeen perustettiin höyrysaha.
Rivi 114: Rivi 110:
 
'''1960-luku''' Salpakankaan kaavoitus, kuntakeskus siirtyi Salpakankaalle.
 
'''1960-luku''' Salpakankaan kaavoitus, kuntakeskus siirtyi Salpakankaalle.
  
'''1969''' Messilässä tehtiin sukupolvenvaihdos ja matkailukeskus alkoi rakentua.
+
'''1969''' [[Messilä|Messilässä]] tehtiin sukupolvenvaihdos ja matkailukeskus alkoi rakentua.
  
 
'''1970-luku''' Baari-kahvila kunnantuvalla. Kunnantuvalla toimi myös neuvola.
 
'''1970-luku''' Baari-kahvila kunnantuvalla. Kunnantuvalla toimi myös neuvola.
Rivi 127: Rivi 123:
 
'''1996''' Tiirismaan laskettelurinne suljettiin.
 
'''1996''' Tiirismaan laskettelurinne suljettiin.
  
'''1997''' Ensimmäiset keskiaikamarkkinat
+
'''1997''' Ensimmäiset [[keskiaikamarkkinat]]
  
'''1998''' Hollolan Keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense ry perustettiin.
+
'''1998''' [[Hollolan Keskiaikaseura]] '''Medium Aevum Hollolense ry''' perustettiin.
  
 
'''1998''' Pyhäniemen päiväkoti valmistui.
 
'''1998''' Pyhäniemen päiväkoti valmistui.
Rivi 135: Rivi 131:
 
'''2000-luku''' Kyläportit.
 
'''2000-luku''' Kyläportit.
  
'''2011''' Hollolan Kirkonseudun Kylät ry perustettiin. Kyläyhdistys jatkaa
+
'''2011''' [[Hollolan Kirkonseudun Kylät ry]] perustettiin. Kyläyhdistys jatkaa
 
Hollolan kirkonsedun ja Pyhäniemen kyläyhdistysten toimintaa
 
Hollolan kirkonsedun ja Pyhäniemen kyläyhdistysten toimintaa
 
Hollolan kirkonseudun kylissä. Kyläyhdistys toimi vuosikausia
 
Hollolan kirkonseudun kylissä. Kyläyhdistys toimi vuosikausia
Rivi 145: Rivi 141:
  
 
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
 
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
+
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf Linkki pdf-versioon]
+
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf Linkki pdf-versioon (avautuu uuteen välilehteen)]
 
+
<br>
 
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
 
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
 +
[[Luokka: Paikallishistoriat]]
 
[[Luokka: Hollola]]
 
[[Luokka: Hollola]]
 
[[Luokka: Pyhäniemi]]
 
[[Luokka: Pyhäniemi]]

Nykyinen versio 28. lokakuuta 2020 kello 09.42


Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylässä.

9 000 eKr. Salpausselät syntyivät jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä hitaasti pohjoiseen. Salpausselkä sai nimensä siitä, että sen ajateltiin salpaavan Järvi-Suomen vesiä.

8000 eKr. Jääkausi päättyi. Ensimmäiset asuttajat saapuivat Hämeen vesistöjen äärelle jo kivikaudella. Esihistoriallisen ajan asutuksesta kertovat arkeologisissa inventoinneissa löytyneet kiviesineet ja saviruukkujen palaset. Hollolan kirkonseudulla on useita kivikautisia asuinpaikkoja.

500 eKr. Hollolaan pysyvä maanviljelykulttuuri. Tätä ennen tärkeimpiä elinkeinoja olivat kalastus, metsästys ja keräily.

500 eKr.-1300 jKr. Rautakausi on Hämeen esihistorian merkittävin ja nykymaisemassa näkyvin esihistoriallinen jakso. Vankka rautakautinen asutus on mahdollistanut Hollolan aseman alueen hallintokeskuksena historiallisella ajalla. Rautakaudella maatalous vakiintuu ja syntyy kyläasutusta. Kirkonseudulla asutaan Kapatuosian ympäristössä.

1200-luku Hollolan seurakunta sai alkunsa.

1329 Ensimmäinen kirjallinen maininta Hollolasta.

1467 Pyhäniemen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran 1467.

1475-1485 Hollolan kivikirkon rakentaminen.

1500-luku Sarkajakomenettely aloitettiin Hollolassa jo 1500-luvulla. Sarkajakoa toteutettiin ennen kaikkea kylän läheisimmillä viljelysmailla. Sarkamaita kutsuttiin myös tankopelloiksi, sarkojen mittaamisessa käytetyn tangon johdosta.

1654 Pyhäniemen ja Kutajoen kylien välinen sopimus kalavesistä. Kummankin on pysyttävä omilla vesillään, vain vanhastaan yhteiset apajapaikat Kutajoen ympärillä pysyvät jakamattomina.

1700-luku Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat siirtyivät Ammondt -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasun sa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti A. Nnordbergin suunnitelman mukaan.

1743 Torppien veroton perustamisoikeus säätyläisten ja talonpoikien perintötiloille. Torppien määrä lähti kasvuun.

1775 Isojakoasetus viljelyn helpottamiseksi. Isojaon tavoitteena oli korvata aiempi sarkajako sekä yhdistää talojen sarkajaon mukaiset kapeat ja hajallaan sijaitsevat peltosarat isommiksi lohkoiksi.

1800-luku Kutajärvi erottui omaksi järvekseen 1800-luvun alun Vesijärven pinnan laskujen myötä.

1813 Pappila rakennettiin.

1829-1831 Kirkon kellotapulin rakentaminen C.L. Engelin suunnitelmien mukaan.

1842 Lainajyvästö aloitti toimintansa. Viljamakasiinina käytettiin aluksi kellotapulin läntistä huonetta, joka oli alun perin varattu kirkon irtainten tavaroiden säilyttämiseen.

1848 Uusjako

1848 Pyhäniemen kartanon Karl Detlof Ammondt oli perustamassa Ylä-Hollolan kihlakunnan säästökassaa, maamme toiseksi vanhinta maaseutusäästöpankkia. Säästökassa toimi Pyhäniemessä yli 30 vuotta.

1855 Lainajyvästö kirkon länsipuolelle.

1859 Messilän matkailu alkoi, kun helsinkiläinen insinöörieversti kävi suunnittelemassa näkötornia Tiirismaalle.

1864 Hollolan ensimmäinen apteekkari Waldstedt siirsi apteekin kirkonkylään.

1865 Hollolan kunta perustettiin.

1867 Uskilan koulu perustettiin.

1868-1871 Vesijärven pinta aleni vielä kerran Vääksyn kanavan rakentamisen myötä.

1887 Pyhäniemeen perustettiin höyrysaha.

1892 Hollolan vaivaiskoti perustettiin Pyhäniemeen.

1800-luvun loppu Kyläkeinu Parinpellossa (Särkkä)

1901 Pyhäniemen koulu perustettiin.

1902 Kunnantupa kirkon kupeeseen.

1918 Itsenäinen Suomi sääti torpparilain. Lain nojalla torppia itsenäistyi ja syntyi uusia pientiloja.

1930-luku Kauppa

1932 Urheiluseura Hollolan Toverit perustettiin. Se omistaa Harjulan tanssilavan, jossa seura järjestää talkoovoimin tansseja, joilla kerätään varoja urheilutoimintaan. Harjulan Tanssilavaa vuokrataan myös muille tanssien, sekä erilaisten tilaisuuksien järjestäjille.

1940 Pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.

1940 Talvisodan aikaan Pyhänimenlahdessa oli lentokenttä. Talvisodan lopussa Pyhäniemen keskiosasta sen kärkeen ulottuvalle rannalle ja niemen itäpuolelle lahden vastakkaiselle rannalle sijoitettiin hävittäjiä puolikaaren muotoiselle alueelle.

1950-luku Kioski

1954 Hollolan vanhainkoti ja B-mielisairaala valmistuviat Pyhäniemeen.

1959 Hollolan kirkonseudun Maatalousnaisten kioski aloitti toimintansa.

1960-luku Salpakankaan kaavoitus, kuntakeskus siirtyi Salpakankaalle.

1969 Messilässä tehtiin sukupolvenvaihdos ja matkailukeskus alkoi rakentua.

1970-luku Baari-kahvila kunnantuvalla. Kunnantuvalla toimi myös neuvola.

1980-luku Julkinen liikenne alkoi vähentyä. Oman auton tarve kasvoi.

1981 Pyhäniemen kylätoimikunta perustettiin.

1995 Vanha kyläkuva muuttui kaavoituksen ja uuden rakentamisen myötä. Kirkonseudun-Pyhäniemen osayleiskaava.

1996 Tiirismaan laskettelurinne suljettiin.

1997 Ensimmäiset keskiaikamarkkinat

1998 Hollolan Keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense ry perustettiin.

1998 Pyhäniemen päiväkoti valmistui.

2000-luku Kyläportit.

2011 Hollolan Kirkonseudun Kylät ry perustettiin. Kyläyhdistys jatkaa Hollolan kirkonsedun ja Pyhäniemen kyläyhdistysten toimintaa Hollolan kirkonseudun kylissä. Kyläyhdistys toimi vuosikausia ennen rekisteröimistä.

2013 Uskilan koulu lakkautetaan.

Lähteet