Henkilökohtaiset työkalut
(Ak: Uusi sivu: Pohjolan kartano Suoraan koulun ohi eteenpäin, 300-400 metriä, Tokeensalmentien vasemmalla puolen, on Pohjolan kartano. Pohjolan nimi mainitaan Sysmän historian mukaan, ensi k...)
 
(Korjattu tekstin muotoilua)
Rivi 3: Rivi 3:
 
Suoraan koulun ohi eteenpäin, 300-400 metriä, Tokeensalmentien vasemmalla puolen, on Pohjolan kartano. Pohjolan nimi mainitaan Sysmän historian mukaan, ensi kerran v. 1430 Kalhon rajankäynnissä, ja silloin se oli ollut ratsutila. Pohjolankylässä lienee asuttu jo noin 600 vuotta sitten.  
 
Suoraan koulun ohi eteenpäin, 300-400 metriä, Tokeensalmentien vasemmalla puolen, on Pohjolan kartano. Pohjolan nimi mainitaan Sysmän historian mukaan, ensi kerran v. 1430 Kalhon rajankäynnissä, ja silloin se oli ollut ratsutila. Pohjolankylässä lienee asuttu jo noin 600 vuotta sitten.  
  
  Kuusisataa vuotta! On se jo jonkinlainen aika, mutta aika nuoria tässä ollaan. Kun ajanlaskumme alkoi Kristuksen syntymän aikana noin 2000 vuotta sitten, oli Jerusalem silloin jo ties kuinka vanha kaupunki. Ja vanhoja sivistyksiä oli myös Egyptissä, missä Israelin kansa oli aikanaan vankina. Sieltä löytyy 4000-  5000 vuotta vanhoja muistomerkkejä asutuksesta ja elämästä faaraoiden aikaan. Ja entä Kiina? Sielläkin oli sivistys korkealla jo tuhansia vuosia sitten. Meillä kasvoi ehkä metsiä silloin jääkauden jälkeen vai kasvoiko niitäkään? Nuoria ollaan maapallomme asukkaina.
+
Kuusisataa vuotta! On se jo jonkinlainen aika, mutta aika nuoria tässä ollaan. Kun ajanlaskumme alkoi Kristuksen syntymän aikana noin 2000 vuotta sitten, oli Jerusalem silloin jo ties kuinka vanha kaupunki. Ja vanhoja sivistyksiä oli myös Egyptissä, missä Israelin kansa oli aikanaan vankina. Sieltä löytyy 4000-  5000 vuotta vanhoja muistomerkkejä asutuksesta ja elämästä faaraoiden aikaan. Ja entä Kiina? Sielläkin oli sivistys korkealla jo tuhansia vuosia sitten. Meillä kasvoi ehkä metsiä silloin jääkauden jälkeen vai kasvoiko niitäkään? Nuoria ollaan maapallomme asukkaina.
  
  Aikanaan torppariaikaan Pohjola oli kantatila. Nykyisin Pohjolan kartanon asukkaina olivat Akseli ja Eedla Tervala lastensa Eevin, Hilkan, Aimon, Heikin ja Leenan kanssa. Kartanon isäntä, Akseli Tervala oli kookas, lähes kaksimetrinen jäyhä hämäläismies, jota kyläläiset pitivät arvossa. Minusta hän oli melkein pelottava kokonsa puolesta. Kuitenkin muistan hänet usein juttelemassa ja laskemassa leikkiä kyläläisten kanssa Harjun kaupalla eikä hän ainakaan silloin ollut pelottava. Rouva Tervala, niin kuin kartanon emäntää Eetlaa kyläläiset kutsuivat, teki minuun hienon vaikutuksen etenkin opettaessaan meitä joskus kansakoulussa tuuratessaan vakituisia opettajia. Tervalat olivat koululla melkein poikkeuksetta kaikissa juhlissa ja tilaisuuksissa ja siellä he tutustuivat kyläläisiin ja päin vastoin.  
+
Aikanaan torppariaikaan Pohjola oli kantatila. Nykyisin Pohjolan kartanon asukkaina olivat Akseli ja Eedla Tervala lastensa Eevin, Hilkan, Aimon, Heikin ja Leenan kanssa. Kartanon isäntä, Akseli Tervala oli kookas, lähes kaksimetrinen jäyhä hämäläismies, jota kyläläiset pitivät arvossa. Minusta hän oli melkein pelottava kokonsa puolesta. Kuitenkin muistan hänet usein juttelemassa ja laskemassa leikkiä kyläläisten kanssa Harjun kaupalla eikä hän ainakaan silloin ollut pelottava. Rouva Tervala, niin kuin kartanon emäntää Eetlaa kyläläiset kutsuivat, teki minuun hienon vaikutuksen etenkin opettaessaan meitä joskus kansakoulussa tuuratessaan vakituisia opettajia. Tervalat olivat koululla melkein poikkeuksetta kaikissa juhlissa ja tilaisuuksissa ja siellä he tutustuivat kyläläisiin ja päin vastoin.  
  
  Pohjolan kartanon historiaan liittyy paljon mielenkiintoista tarinaa Toivolan Jussi eli Snällin Jussin kertomana ja niistä Matti Järvinen kertoi minulle.  Kirjoitan kuitenkin kartanon historiasta enemmän tuonnempana.
+
Pohjolan kartanon historiaan liittyy paljon mielenkiintoista tarinaa Toivolan Jussi eli Snällin Jussin kertomana ja niistä Matti Järvinen kertoi minulle.  Kirjoitan kuitenkin kartanon historiasta enemmän tuonnempana.
  
 
Kirjoittaja [[Toivo Peltonen]]
 
Kirjoittaja [[Toivo Peltonen]]

Versio 4. tammikuuta 2017 kello 13.58

Pohjolan kartano

Suoraan koulun ohi eteenpäin, 300-400 metriä, Tokeensalmentien vasemmalla puolen, on Pohjolan kartano. Pohjolan nimi mainitaan Sysmän historian mukaan, ensi kerran v. 1430 Kalhon rajankäynnissä, ja silloin se oli ollut ratsutila. Pohjolankylässä lienee asuttu jo noin 600 vuotta sitten.

Kuusisataa vuotta! On se jo jonkinlainen aika, mutta aika nuoria tässä ollaan. Kun ajanlaskumme alkoi Kristuksen syntymän aikana noin 2000 vuotta sitten, oli Jerusalem silloin jo ties kuinka vanha kaupunki. Ja vanhoja sivistyksiä oli myös Egyptissä, missä Israelin kansa oli aikanaan vankina. Sieltä löytyy 4000- 5000 vuotta vanhoja muistomerkkejä asutuksesta ja elämästä faaraoiden aikaan. Ja entä Kiina? Sielläkin oli sivistys korkealla jo tuhansia vuosia sitten. Meillä kasvoi ehkä metsiä silloin jääkauden jälkeen vai kasvoiko niitäkään? Nuoria ollaan maapallomme asukkaina.

Aikanaan torppariaikaan Pohjola oli kantatila. Nykyisin Pohjolan kartanon asukkaina olivat Akseli ja Eedla Tervala lastensa Eevin, Hilkan, Aimon, Heikin ja Leenan kanssa. Kartanon isäntä, Akseli Tervala oli kookas, lähes kaksimetrinen jäyhä hämäläismies, jota kyläläiset pitivät arvossa. Minusta hän oli melkein pelottava kokonsa puolesta. Kuitenkin muistan hänet usein juttelemassa ja laskemassa leikkiä kyläläisten kanssa Harjun kaupalla eikä hän ainakaan silloin ollut pelottava. Rouva Tervala, niin kuin kartanon emäntää Eetlaa kyläläiset kutsuivat, teki minuun hienon vaikutuksen etenkin opettaessaan meitä joskus kansakoulussa tuuratessaan vakituisia opettajia. Tervalat olivat koululla melkein poikkeuksetta kaikissa juhlissa ja tilaisuuksissa ja siellä he tutustuivat kyläläisiin ja päin vastoin.

Pohjolan kartanon historiaan liittyy paljon mielenkiintoista tarinaa Toivolan Jussi eli Snällin Jussin kertomana ja niistä Matti Järvinen kertoi minulle. Kirjoitan kuitenkin kartanon historiasta enemmän tuonnempana.

Kirjoittaja Toivo Peltonen