Lähdekoodi sivulle Kellosalmen, Seitniemen ja Virmailan kylien tarina

Alkuperäinen teksti on julkaistu Pro Agrian Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hankkeen raportissa (ks. lähteet). Lahden kaupunginkirjasto on saanut luvan tekstin uudelleenjulkaisuun ja muokkaamiseen julkaisijalta.

Kylän tarinassa kerrotaan lyhyesti kylän tarina aikajanana.

'''1646''' miljoonaa vuotta sitten Laaja murroslaakso syntyi.

'''8600 eaa. - 1500 eaa.''' Kellosalmen asutushistoria alkaa muinaisjäännösten perusteella kivikaudelta.

'''n. 4000 eaa.''' Muinais-Päijänne mursi Heinolan Jyrängönharjun ja vedenpinta laski.

'''800 - 1300 jaa.''' Linnasaari ja Varpusenlinna. Myöhemmällä rautakaudella syntyivät puolustuslinnoitukset vaikeakulkuisille saarille kallioille.

'''1486''' Virmaila on ollut Nyystölän, Jokioisten ja Sysmän Suurkylän yhteisomistuksessa. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä.

'''1487 - 1684''' Kellosalmen tila on Kellosalmen kylän ainoa talo ja on sijainnut mahdollisesti aluksi Vanhankylänharjun alueella. Tilan omistajia ovat olleet ''Pekka Pyy'', ''Olavi Pekanpoika'' ja ''Pekka Olavinpoika'', ''Martti Olavinpoika'', ''Tuomas Martinpoika'', ''Matti Tuomaanpoika'', ''Sipi Matinpoika'' ja ''Matti Sipinpoika.''

'''1539''' Virmailassa oli neljä veroa maksavaa talollista.

'''1582''' Rapalan omistaja ''Pietari Sigfridinpoika'' sai haltuunsa kaikki Virmailan tilat.

'''1614''' Kellosalmen tila on jaettu kahtia.

'''1632''' Kellosalmen tila on jälleen yhtenä tilana.

'''1684 - 1810''' Kellosalmen ratsutilan omistajina [[Tandefeltien suku]] mm. ratsumestari ''Johan Tandefelt'', ratsumestari, luutnantti ''Johan Tandefelt'', edellisen leski ''Barbro Katarina Lampeel'', värikki ''Peter Johan Tandefelt''.

'''1810 - 1811''' Kellosalmen omistajana ''Kristen Johan Bröijer''.

'''1811 - 1839''' Kellosalmen omistajana kapteeni ''Klas Johan Uggla''. Uggla-suku on ruotsalainen Länsi-Götanmaalta peräisin oleva aatelissuku. Suvun juuret juontavat 1600-luvulle asti. Uggla-suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1625. Muun muassa Janakkalan Hakoisten kartano on kuulunut Uggla-suvulle.

'''1816 - 1855''' Kymmenen maan läpi kulkeva Struven kolmimittausketju rakennetaan Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Tällöin myös Tupsuvuoren kohde rakennetaan.

'''1828 - 1837''' Kellosalmella toimi Ugglan verkatehdas.

'''1839 - 1870''' Kellosalmen omistaja ''Johan Salmen.''

'''1840-luku''' Tukinuitto alkoi Päijänteellä.

'''1856''' Ensimmäinen höyrylaiva Päijänteelle rakennetaan Asikkalassa, tästä alkaa höyrylaivaliikenteen kultakausi, laitureita muun muassa Salon laituri, Korteniemen laituri.

'''1858''' Kylissä vaikuttanut  [[Theodor A. Böök|''A. Th. Böök'']] syntyi [[Alhon kartano|Alhon kartanossa]].

'''1860-luku''' Kellosalmella oli tehdas, joka tuotti tervaa, tärpättiä, puuetikkaa, puuhiiltä. Sen omisti ''Blomqvist'', ''von Schultz'' ''& Andersson''.

'''1870 - 1891''' Kellosalmen omistajana lippumies ''Johan Tallgren'', joka toimitti museovirastolle Kellosalmelta löydöksiä: kupurasolki, nuolenkivi, kivitikari ja taisi olla myös tuluskivi.

'''1891 - 1895''' Kellosalmen omistaja ''Johan Alfred Virman''.

'''1895 - 1920''' Kellosalmen omistajia ''Kalle Kustaa'' ja ''Eeva Stiina Kellosalmi''.

'''1900-luvun vaihde''' Kaskeaminen loppui kylissä.

'''1904''' [[Enni Id]] syntyi.

'''1906''' Virmailan Myllymäen tuulimylly purettiin ja hirret siirrettiin Ojalan aittaan.

'''1907''' Salon laituri rakennettiin.

'''1910''' Kortelahden laituri rakennettiin.

'''1910-luku''' Rakennetaan ensimmäisiä huviloita kyliin.

'''1913 - 1914''' Kansallisvalokuvaaja ''I. K. Inha'' vietti kaksi kesää Padasjoella kuvaten Päijänteen maisemia.

'''1919''' Padasjoen kunnan sähkölaitos perustettiin. Kellosalmi sai sähköt 1920-luvulla.

'''1920''' Kellosalmen tilasta erotettiin maanvuokralain nojalla tai myöhemmin harjoitettua asutustoimintaa varten 10 torppaa tai
muuta lohkotilaa, käsittäen yhteensä 200 ha.

'''1920''' Kellosalmella oli vielä mäkitupia. Maanvuokralakien nojalla nämä kaikki 15 tilaa itsenäistyivät 1940-luvulle mennessä.

'''1920 - 1925''' Kellosalmi jakaantui kahtia myynnin kautta, omistajat ''Heikki'' ja ''Maria Kellosalmi'' ja ''Jalmari Salmela''. Myöhemmin erotettu tila sulautui takaisin päätilaan.

'''1923 - 1936''' Kellosalmen omistajat Lahden pormestari ''Otto Lyytikäinen'' ja maanmittari ''Sulo Teittinen.''

'''1925''' Virmailan kansakoulu aloittaa toimintansa. 

'''1927''' Rakennettiin työväenyhdistyksen [[Sötkön talo|seurantalo Sötkö]].

'''1928''' Kylään perustettiin kansakoulu, joka aloitti toimintansa Lehtokankaan talossa.

'''1928''' Virmailaan tuli puhelin.

'''1936''' MTK Kellosalmen omistajana ja tilanhoitajina padasjokelaisia isäntiä.

'''1934 - 1939''' [[Kellosalmen kartano]] Lahden kansakoulujen kesäsiirtolana.

'''1940-luvun''' alku Salon laituri poistuu käytöstä.

'''1940-luku''' Kellosalmen kartanosta erotettiin 6 pika-asutustilaa ja tästä kantatilasta tuli Rautiolan pika-asutustila, jonka omistaja on nykyisin Kauko Rautiainen. Lisäksi 3 aikaisemmin itsenäistynyttä tilaa siirtyi pika-asutuksen kautta siirtolaisille. Kartanon rakennuksissa asui 1940-luvulla 8 perhettä, yhteensä noin 50 henkeä.

'''1940-luvun''' lopulla Karjalaisten kesäjuhlat

'''1940-luku''' Sotavangit kylissä.

'''1945-48''' Karjalaisten saapuminen Kellosalmeen sotien jälkeen ja kylän nousu.

'''1950-luku''' Kellosalmen asukasluku oli 214 ja karjatalouksia oli 25. Työn ja toiminnan aikaa.

'''1950-luku''' Kellosalmen koulu rakennetaan.

'''1950-60 -luvun loppu''' Alkoi muuttoliike pois kylästä työn perässä, asukkaat alkoivat muuttaa keskustaajamaan tai kaupunkiin.

'''1950-luku''' Kyläläisten kesäjuhlat, Virmailan kesäjuhlat.

'''1950''' Suuret savotat ja uitot.

'''1950''' Asukkaita Kellosalmella 214 henkilöä

'''1952''' Kellosalmen yli saatiin kapulalossi, sitä ennen käytössä tilapäinen lautta. Kapulalossin alkuaikoina ei ollut lossaria vaan jokainen sai käyttää lossia tarpeen mukaan.

'''1956''' Rakennetaan tie Virmailaan.

'''1960''' Virmailaan saadaan sähköt.

'''1964''' Rakennettiin [[MTK:n maja|MTK:n säätiön maja]].

'''1964''' Kortelahden laituri hiljeni.

'''1965''' Virmalan kansakoulu lakkautetaan.

'''1966''' Moottorilossi tulee Kellosalmelle.

'''1972''' Väestökato oli nopeaa, asukasmäärä 129 henkeä.

'''1978''' Kolmen kylän yhteinen kylätoimikunta perustettiin 23.7.1978. Toimi ennen nykyistä kyläyhdistystä.

'''1986''' Kellosalmen silta rakennetaan.

'''1985''' Vakinaisia asukkaita oli enää 90 ja karjatiloja oli jäljellä neljä.

'''1985''' Kylissä oli 211 kesäasuntona käytettävää rakennusta.

'''1992''' Enni Id kuoli.

'''1993''' Kellosalmen koulu lakkautettiin.

'''1993''' Päijänteen kansallispuisto perustettiin.

'''1994''' Työväentalo [[Sötkön talo|Sötkö]] tuhoutui salaman aiheuttamassa tulipalossa.

'''2011''' Kolmen kylän yhteinen kyläyhdistys perustetaan.

'''2012''' Kelossin rakentaminen, kylän palveluiden paraneminen kesäaikaan.

'''2012''' Asukkaita Kellosalmella 70 henkilöä.

'''2013''' MTK:n majan vuokraus Lahden pursiseuralle loppuu 17 vuoden jälkeen. Paikalliset yrittäjät vuokraavat majan matkailu- ja juhlakäyttöön.

== Lähteet ==

* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. 
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -raportti (pdf avautuu uuteen välilehteen)]
<br>
[[Luokka:Padasjoki]]
[[Luokka:Kellosalmi]]
[[Luokka:Seitniemi]]
[[Luokka:Virmaila]]
[[Luokka:Paikallishistoriat]]
[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]