Henkilökohtaiset työkalut
Juhani Pohjanmies


vuoteen 1905 Lindfors

s. 1893 Helsinki
k. 1959 Hollola 

Juhani Pohjanmies kirjailijana


Paremmin säveltäjänä kuin kirjailijana tunnettu Juhani Pohjanmies kävi kansakoulun, käsityöläiskoulun ja valmistui kanttoriurkuriksi vuonna 1914. 
Hän työskenteli Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana (1920-24), urkurina ja soitonopettajana (1919-1928), säveltäjänä, urkutaiteilijana ja kuoronjohtajana sekä myöhemmin suunnittelijana ja piirtäjänä sekä apulaisjohtajana Kangasalan urkutehtaassa (1936-42).
Vuonna 1942 hän muutti Lahteen ja jätti virkansa Kangasalan urkutehtaalla. Lahdessa hän toimi opettajana Viipurin musiikkiopistossa, sävelsi, kehitteli uusia soittimia ja kirjoitti. Vapaaksi taiteilijaksi hän ryhtyi vuonna 1945. Vuonna 1947 hän muutti perheineen Hollolan Vanha-Hannukkalaan.

Pohjanmieheltä on kuitenkin ilmestynyt kolme romaania 1940-luvulla. Näitä teoksia voidaan pitää varhaiseen suomalaiseen science fictioniin kuuluvina ja ne kiinnostavat siten keräilijöitä.

Juhani Pohjanmies säveltäjänä

Juhani Pohjanmies oli myös säveltäjä, urkutaiteilija ja soitinten rakentaja. Hän valmistui urkurikanttoriksi 1914 opiskeltuaan Helsingin kanttori-urkurikoulussa ja Helsingin musiikkiopistossa. Myös Saksassa Leipzigissä hän kävi opiskelemassa säveltämistä ja urkujensoittoa. Vuosina 1919-1928 Pohjanmies toimi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan urkurina. Hän toimi myös kuoronjohtajana, laulun- ja soitonopettajana sekä amatööriorkesterin johtajana, konsertoimista ja säveltämistä unohtamatta. Hänellä oli perhe - puoliso ja kolme tytärtä.

Syvä henkinen kriisi 20-luvulla ja siitä selviäminen teosofisen elämänkatsomuksen kautta johti muutoksiin työnkin suhteen; Jyväskylä jäi taakse, mutta työ urkujen parissa jatkui Kangasalla, missä Pohjanmies toimi 1936-42 Urkutehtaan suunnittelijana ja apulaisjohtajana. Hänen noin 80 uruistaan tunnetuimpia ovat Oulun tuomiokirkon ja Varkauden ja Savonlinna-Säämingin kirkkojen urut. Uusi rakkaus toi hänet Lahteen 1942. Täällä hän opetti Viipurin musiikkiopistossa ja jäi vapaaksi taiteilijaksi vuonna 1945. Hollolaan perhe muutti kaksi vuotta myöhemmin.

Juhani Pohjanmiehen sävellystuotanto sisältää useita kantaatteja, nelisenkymmentä kuorolaulua, 95 lastenlaulua, hengellisiä duettoja, näytelmämusiikkia sekä piano- ja urkuteoksia. Hän sävelsi lauluja mm. Kiven, Vuorelan ja Kailaan runoista mutta sanoitti niitä itsekin. Elämään ovat parhaiten jääneet useat joululaulut ja kuorosävellykset kuten kantaatti ’Kerranpa kesällä’, mutta epäilemättä laajimmin tunnettu on 20-luvulla salanimellä kirjoitettu ’Kuubalainen serenadi’, ”kauhukakara kaunosielun sävellysten joukossa”.

Säveltäjän leski Lii Hannukkala-Pohjanmies kirjoittaa Juhanista muistelmissaan: ”Hän oli ihmisenä vaatimaton ja kuitenkin itseään arvostava. Suvereeni keskustelija musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja uskonnollisten kysymysten parissa. (…) Kaiken piti soida, mihin hän kosketti, kaikesta lähti ääni: puusta, metallista, lasista, vedestä. Soitto, soittimet, kohtalo. Ihana ja raskas. Nyt loppuunsaatettu.” Hollolan Sairakkalassa on Juhani Pohjanmiehen kotimuseo.

Tuotanto


Romaanit

Helikopteri, 1946 (WS)

Avaruuslaiva, 1948 (WS)

Laboratorio, 1948 (WS)

Muu tuotanto

Koraali-koulu yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten. Toim. J:kylä 1926 (KJG)



Juhani Pohjanmies [saveltajatPohjanmies.htm säveltäjähakemistossa].

Lähteet

  • Suomen Kirjailijat 1945-1980. SKS 1985, s. 516-517.
  • Hannele Pohjanmies teoksessa Länsi-Hollolan kyläkirja, 2002, s. 95-104.